Lääkäriliiton valtuuskunta ottaa tulevalla kolmivuotiskaudellaan kantaa moniin keskeisiin edunvalvontakysymyksiin. Ensi vuonna edessä ovat niin kevään eduskuntavaalit kuin syksyn virkaehtosopimusneuvottelut. Kysyimme kolmelta valtuuskunnan jäseneltä arvioita ja tuntemuksia tulevan kolmivuotiskauden töistä.

SELY:n Antti Tamminen: Päivystysongelmat on ratkottava ajoissa

Erikoislääkäri, gastrokirurgi

Antti Tamminen

arvioi työaikakysymyksen ja erikoismaksuluokan nousevan tulevissa lääkärisopimuksen neuvotteluissa "kuumiksi perunoiksi".

Sopimus on katkolla ensi syksynä. Kolmas iso aihekokonaisuus liittyy erikoissairaanhoidon päivystyksiin. Tamminen korostaa päivystyskysymyksen olevan hyvin merkittävän: se liittyy sekä edunvalvontaan että lääkäreiden koulutukseen.

- Päivystysten järjestämisen ongelma on paljon isompi kuin vielä tällä hetkellä ymmärretään. Päivystysten ongelmat räjähtävät lähivuosina käsiin, jos asiaa ei aleta suunnitella sairaanhoitopiireissä jo nyt.

Tamminen työskentelee Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa. Hän edustaa valtuuskunnassa Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen jäsenistöä, hänet valittiin hiljan ensi vuodeksi SELY:n hallituksen puheenjohtajaksi. Tamminen lukeutuu liiton valtuuskuntakonkareihin ja aloitti nyt kolmannen kautensa.

Tammisen mukaan varsinkin erikoissairaanhoidon päivystykset ovat kriisissä tai kriisiytymässä eri puolilla maata. Päivystyspisteet ovat aivan liian raskaita ja myös erikoislääkäreiden jaksamista koetellaan. Toinen pulma kytkeytyy erikoistuvien lääkäreiden koulutukseen. Suppeaan erikoisalaan erikoistuminen merkitsee hankaluuksia takapäivystykseen. Kun erikoistutaan suoraan suppeaan erikoisalaan, ei lääkärillä ole koko oman erikoisalansa päivystyksellistä osaamista.

- Esimerkiksi kirurgiassa vatsaontelo on ortopedille kammoksuttava paikka ja gastrokirurgi ei halua hoitaa murtumia, Tamminen havainnollistaa.

Hän näkee, että jatkossa takapäivystäjiä tarvitaan nykyistä enemmän. Tähän liittyy puolestaan suuria rakenteellisia kysymyksiä valtakunnallisesti: miten päivystykset mahdollisesti keskitetään ja jaetaan koko maassa, minkälaisin työrupeamin ja korvauksin lääkärit työskentelevät päivystysyksiköissä. Esimerkiksi kirurgiassa pyritään keskittämään myös elektiivisiä leikkauksia aikaisempaa enemmän, jolloin lääkärit joutuisivat muuttamaan työn perässä suuriin kaupunkeihin.

Työaikakysymys nousee säännöllisesti keskustelunaiheeksi VES-neuvotteluissa. Liitto ei suostunut kuntatyönantajan taannoiseen ehdotukseen päivystysten korvaamisesta vuorotyömallilla. Tamminen pitää todennäköisenä, että työaikakysymys nousee taas keskeiseksi seuraavaa sopimusta neuvoteltaessa. Käytännössä keskustellaan muun muassa viikkokokonaistyöajan ja vuorokautisen työnajan järjestämisestä.

- Se tarkoittaa myös työaikaan liittyvien EU-direktiivien tulkintaa.

Tammisen mukaan hyviä päivystysmalleja on jo eri puolilla maata toteutettu ja niistä voisi ottaa suuntaviivoja.

- Onneksi meillä on tehty kokeiluja suurissa yksiköissä: niiden avulla yhtenäiset työrupeamat on saatu lyhyemmiksi, lähelle EU-direktiivien vaatimuksia.

- Päivystäminen on ihan omaa ja erityislaatuista työtään, josta tulee saada erillinen korvaus. Siinä Kunnallinen työmarkkinalaitos on todennäköisesti eri linjoilla, Tamminen uumoilee.

- Vuorotyömalli ei ole ratkaisu päivystyksen järjestämiseen tai mihinkään muuhunkaan lääkärin työn järjestämiseen. Vuorotyöhön emme halua mennä, Tamminen painottaa.

NLY:n Martti Aukee: Terveyskeskuslääkäreiden asiat kuntoon seuraavissa sopimusneuvotteluissa

- Tietyllä kauhulla odotan mitä kuntatyönantaja tulee ehdottamaan. Työaikakysymyksessä tulee varmaan jotakin traagista huononnusehdotusta.

Jyväskylän terveyskeskussairaalassa apulaisylilääkärinä työskentelevä

Martti Aukee

edustaa Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnassa Nuorten Lääkäreiden yhdistystä (NLY). Yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Aukee odottaa hyvin varautuneesti kuntatyöntajapuolen esityksiä tulevissa sopimusneuvotteluissa.

- Vuosien mittaan on valitettavasti osoittautunut, että kuntatyönantajan luotettavuudessa neuvottelukumppanina on paljon toivomisen varaa.

Aukeen mukaan työsarkaa riittää terveyskeskussairaalalääkäreiden ja väestövastuulääkäreiden työasioiden kuntoon järjestämisessä.

- Terveyskeskussairaalalääkärit ovat jääneet edunvalvonnassa unholaan, hopeasijalle. Samoin väestövastuulääkärit ovat jatkuvasti vaikeuksissa.

- Kuntatyöntajan ikiaikainen synti on ollut, että läsnäolevilla lääkäreillä teetetään poissaolevien lääkäreiden työt. Se on pääasiallinen maanvaiva.

Työaikakysymys ei tähänastisin kuntatyönantajan eväin ratkea.

- Vuorotyöhön terveyskeskuslääkärit eivät elävänä mene.

- Päivystyksiä on aika paljon ulkoistettu, siinä ei kummempia ristiriitoja ole terveyskeskuksissa.

Sairaalalääkäreiden päivystykset pitää saada Aukeen mielestä järjellisiin mittoihin.

- 17 tuntia vuorokaudessa on maksimirupeama. Jokainen töissä vietetty tunti on työaikaa, Aukee linjaa.

Aukeen mielestä liiton valtuuskunnan keskeisin rooli on laatia ja paaluttaa isot suuntaviivat. Hänen mukaansa valtuuskunnan kokouksen esiintymislista tulisi kuitenkin laatia siten, ettei käsitellä vain sääntömääräisiä "läpihuutojuttuja".

Aukeella on myös käytännöllinen toive. Kokousten ajankohtaa voisi harkita muutettavaksi: perjantai tärvääntyy joka tapauksessa muualta kuin pääkaupunkiseudulta tulevilta, joten kokouksen aloituksen ajankohdan siirtämistä voisi harkita esimerkiksi perjantaiaamuun.

Lukuisien luottamustoimien miehenä Aukee on tottunut matkustelija. Hän vakuuttaa, että virtaa riittää yhä luottamustoimien hoitoon.

- Nyt kun lapset ovat isohkoja, ei tee niin suurta monttua, kun olen kotoa poissa.

Suomen yleislääkärien Anja Hallberg: Lääkäreiden työolot kuntoon

Työterveyshuollon erikoislääkäri, Fazer Amican johtava työterveyslääkäri

Anja Hallberg

aloitti toisen kautensa valtuuskunnassa. Hän edustaa työterveyslääkäreitä perusterveydenhuollon vaalirenkaassa.

Hallberg ennustaa muiden valtuuskuntajäsenten tapaan kiinnostavaa neuvottelusyksyä kuntatyönantajan kanssa.

- Tosi tiukka VES-kierros on varmasti tulossa.

Yksi kynnyskysymys noussee ylitse muiden.

- Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, esitetään jälleen ehdotus lääkäreiden kolmivuorotyöstä. Olen varma, että valtuuskunta vastustaa sitä yksituumaisesti. Viime kierroksella valtuuskunnassa ei ollut pienintäkään eripuraa siitä aiheesta. Lääkärit eivät ole kouluttaneet itseään näin pitkälle, jotta tehtäisiin kolmivuorotyötä.

Hallberg korostaa, että lääkärikunnan työolot tulee saada kuntoon kaikilla sektoreilla, ei vain palkkauksessa.

- Me perusterveydenhuollon vaalirenkaassa olevat työterveyslääkärit olemme tukeneet voimakkaasti terveyskeskuslääkäreiden vaatimuksia. Tavoitteina on kannustava palkkaus ja ennen kaikkea työn määrän rajoittaminen.

- Työssä jaksamisen edellytyksenä on se, että pystyy vaikuttamaan työhönsä. Työn kuormittavuus pitää saada hallintaan, muuten terveyskeskuksista karkaa loputkin väestä.

Hallbergin mielestä lääkäreiden potilaille kuuluvasta ajasta menee liian suuri osuus byrokratiaan, takkuilevien tietojärjestelmien kanssa taistelemiseen ja sellaisten töiden tekemiseen, jotka kuuluisivat hoitajille tai vastaanottohoitajille. Seurauksena on työuupumista ja laaja-alaista turhautumista.

- Uskomaton osuus lääkärikunnan työstä menee paperitöihin ja atk-järjestelmien kanssa tappelemiseen. Sitten vielä ihmetellään miksi lääkärin työaika ei riitä.

Hallberg pitää Kari Pylkkäsen toivetta liiton valtuuskunnan roolin ja profiilin nostamisesta tervetulleena.

- Kannatan sitä

Kari Pylkkäsen

ajatusta, että valtuuskunta voisi käsitellä joitakin asioita entistä syvällisemmin ja sitä kautta kokea myös vaikuttavansa enemmän. Valtuuskunnan kokoukset ovat usein olleet aikataulullisesti niin tiukkoja, ettei keskusteluun ole jäänyt aikaa.