Valtuuskunnan kokous: Lääkärityöttömyyden hoidosta laadittava ohjelma
Lääkärien koulutusmäärien nopeaa supistamista ja toimenpiteitä työttömien lääkärien aseman parantamiseksi vaadittiin Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessa 11.-12.12.92. Työttömyyden hoitoa pidettiin yhtenä liiton tärkeimmistä tavoitteista lähivuosina. Työllisyystilanteen ohella valtuuskuntaa puhuttivat erityisesti Akavasuhteet ja liiton taloudellinen toiminta.
Henkilövaalit sujuivat yksimielisesti. Kale Juva jatkaa ensi vuonna Lääkäriliiton puheenjohtajana ja varapuheenjohtajiksi valittiin Juha Metso ja Osmo Pammo. Hallituksen jäseniksi vuosiksi 1993-94 valittiin Risto Ihalainen, Martti Lalla, Ilkka Tierala ja Pirkko Ämmälä sekä Kari Pylkkänen vuodeksi 1993. Lisäksi liiton hallituksessa jatkavat ensi vuonna Kati Myllymäki ja Pekka Saarinen.
Hallituskautensa päättäneet varapuheenjohtaja Antti Hyvärinen sekä Björn Eklund, Ulla Kaski ja Pekka Saukko saivat valtuuskunnalta lämpimät kiitokset toiminnastaan.
Lääkäriliiton valtuuskunnan entinen pitkäaikainen puheenjohtaja, professori Eero Ikkala kutsuttiin liiton kunniajäseneksi.
Työttömyys uhkaa tuhansia
Lääkärien työllisyystilanne on kuluvan vuoden aikana nopeasti vaikeutunut eikä uusia työtilaisuuksia juuri ole tarjolla lähivuosina valmistuville lääkäreille. Vuosituhannen vaihteessa Suomessa arvioidaan olevan jopa 3 000 työtöntä lääkäriä. Valtuuskunnassa käydyssä keskustelussa korostettiin, että työllisyysnäkökohdat on jatkossa otettava huomioon kaikessa liiton toiminnassa.
Lääkärityöttömyyden suurimmaksi syyksi todettiin lääkärien liikakoulutus. Lääkäriliiton vaatimukset sisäänottomäärien pudottamisesta 350:een vuodessa ovat toistaiseksi kaikuneet kuuroille korville. Joulukuun alussa -92 on sosiaali- ja terveysministeriö viimein asettanut uuden työryhmän arvioimaan lääkärien koulutus- ja työpaikkatilannetta. Työryhmän on määrä saada työnsä päätökseen maaliskuun -93 loppuun mennessä, jotta sen suositukset voitaisiin ottaa jo ensi kesän sisäänotoissa huomioon.
Jotkut valtuuskunnan jäsenistä epäilivät, onko sisäänottomäärän pudottaminen 350:een enää riittävä tavoite, kun tälläkin koulutusvolyymillä lääkäreistä on ylitarjontaa vuoteen 2015 asti. Juhani Aho muistutti, että yhden lääkärin kouluttaminen maksaa noin kaksi miljoonaa markkaa, joten jo säästösyistä koulutusta tulisi rajusti supistaa.
Markku Kaste vaati, että opiskelijamäärien vähentämisen seurauksena vapautuvat resurssit on suunnattava erikoislääkärikoulutukseen, kun taas Osmo Pammo korosti peruskoulutuksen laadun nostamista.
Valtuuskunta katsoi, että koulutusmäärän vähennys tulee toteuttaa pikaisesti kaikkien viiden tiedekunnan sisäänottoja supistamalla. Ratkaisua ei saa viivyttää kytkemällä se jonkun tiedekunnan mahdolliseen lakkauttamiseen.
Työtilaisuuksien vähenemisen katsottiin johtuvan laman ohella myös uusien tehokkaiden hoito- ja tutkimusmenetelmien kehityksestä. Päivystyspisteiden rationalisointi ja kannustavat palkkausjärjestelmät ovat vaikuttaneet samaan suuntaan. Kaisu Anttila piti päivystysjaksoja epäinhimillisen raskaina ja katsoi, että niissä riittäisi töitä jaettavaksi.
Tuija Tenhunen arvosteli sitä, että suomalaisia lääkäreitä koulutetaan paitsi liikaa, myös väärin. Toisin kuin eurooppalaiset kollegansa suomalainen lääkäri ei ole oppinut muita kuin lääkärin töitä, mikä vaikeuttaa sijoittumista muunlaisiin tehtäviin.
Hannele Heine oli huolissaan työttömien lääkärien ammattitaidon säilymisestä ja hänen aloitteestaan hyväksyttiin ponsi, joka velvoittaa Lääkäriliiton suunnittelemaan heille koulutusta. Useissa puheenvuoroissa esitettiin, että pitäisi luoda virkojen kierrätysjärjestelmä, joka takaisi vastavalmistuneille ja muille työttömille ainakin ajoittain mahdollisuuden harjoittaa lääkärin ammattia.
Valtuuskunta hyväksyi yksimielisesti Timo Niinimäen ehdotuksen periaateohjelman laatimisesta lääkäreiden työttömyyden hoidosta vuoteen 2000 asti. Anne Forsmanin aloitteesta liiton toimintasuunnitelmassa korostetaan nuorten lääkärien pääsyä orientoitumis- ja pätevöitysvirkoihin. Liiton työnvälitystä päätettiin tehostaa pyrkimällä saamaan lyhytaikaisetkin viransijaisuudet liiton tietoon sekä tiedottamalla niistä myös sähköpostin välityksellä.
Akavaa arvosteltiin
Puheenjohtajan Kale Juva selosti katsauksessaan liiton viimeaikaiseen toimintaan mm. syksyn tulopoliittista kierrosta. Akavan todettiin epäonnistuneen täysin verotuksen keventämistavoitteissaan, kun tupon tuloksena verotus kiristyi entisestään. Valtuuskunta piti oikeana Lääkäriliiton hallituksen päätöstä sanoutua irti yleislakolla uhkailusta ja kiitti toiminnanjohtaja Markku Äärimaata Akavan liittokokouksessa esitetystä jämäkästä kritiikistä keskusjärjestöä kohtaan.
Akavayhteistyön jatkumiseen suhtauduttiin valtuuskunnassa epäillen. Onko Akavalla jatkossa edellytyksiä sopia yhteisistä tavoitteista, kun se itse on romuttanut tärkeimmän, verotuksen alentamista koskeneen tavoitteensa, kyseli Ari Palomäki. Yhteistyön jatkumisen todettiin edellyttävän ainakin sitä, etteivät Akavan molemmat edustajat tupopöydässä ole opettajia, kuten kuluneen syksyn neuvotteluissa.
Lääkäriliiton pysymisen Akavassa todettiin olevan vaakalaudalla myös parhaillaan käsittelyssä olevan pääsopimuskysymyksen takia. Muut keskusjärjestöt hyväksyivät marraskuussa kunnallista neuvottelumenettelyä koskevan uuden pääsopimuksen. Akava jäi tuolloin sen ulkopuolelle, koska tiesi, ettei Lääkäriliitto hyväksy sitä ilman, että lääkäreille taataan oma sopimusoikeus. Pysyykö Akava Lääkäriliiton rinnalla tämän tavoitteen ajamisessa, ratkaisee lähikuukausina liiton pysymisen keskusjärjestössä.
Lääkärien omista edunvalvontakysymyksistä valtuuskuntaa kiinnostivat erityisesti päivystys- ja eläkekysymykset. Puheenvuoroissa arvosteltiin sitä, että päivystyspisteitä on viime aikoina rationalisoitu runsaasti, mutta uutta päivystyskorvaussopimusta ei ole otettu käyttöön.
Myös eläkeratkaisuja kritisoitiin, erityisesti karttuma-ajan pidentämistä. Jotta lääkäreillä jatkossakin olisi mahdollisuus täyteen eläkkeeseen esitettiin koulutusajan, ainakin kliinisten kurssien, mukaanlaskemista eläkkeeseen oikeuttavaan aikaan. Leena Varesmaa-Korhonen katsoi, että myös päivystys tulisi ottaa huomioon eläkeikää alentavana tekijänä.
Työttömyys nostaa jäsenmaksua
Valtuuskunta hyväksyi liiton toiminta- ja taloussuunnitelmat ensi vuodeksi. Perusjäsenmaksu nousee 1 770 markkaan ja korotus menee kokonaisuudessaan kasvaneisiin työttömyyskassan kustannuksiin. Opiskelijoiden jäsenmaksuporrastusta kevennettiin siten, että jäseneksi kutsumisvuoden lisäksi myös seuraava vuosi on ilmainen. Sitä seuraavan vuoden jäsenmaksu pudotettiin opiskelijoilla 12,5 %:iin perusjäsenmaksusta. Eläkeläisille tuli uusi vapaaehtoinen 220 markan tukijäsenmaksu.
Valtuuskunnassa käytiin talouspäällikkö Pentti Alholan alustuksen pohjalta periaatekeskustelu liiton taloudellisesta toiminnasta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Nykyistä päätöksentekojärjestelmää, jossa valtuuskunta päättää merkittävistä ja periaatteellisista taloudellisista ratkaisuista, ei katsottu aiheelliseksi muuttaa.
Liiton saatavien valvonta Penttilä-yhtiöiden konkurssipesältä on edelleen kesken, joten valtuuskunta ei tehnyt tässä vaiheessa Sipoon projektia koskevia päätöksiä. Käytännössä koulutuskeskuksen rakentamishanke on ollut keskeytyksissä viime keväästä lähtien.
Lääkkeestä päättää lääkäri
Valtuuskunta käsitteli ylimääräisenä asiana Kirsi Ailuksen esille ottaman kysymyksen lääkesubstituutiosta. Valtuuskunta vahvisti liiton hallituksen viime keväänä hyväksymät periaatteet, joissa korostetaan, että lääkärin kokonaisvastuuseen potilaan hoidosta kuuluu myös lääkevalmisteen valinta. Apteekki voi vaihtaa valmisteen vain poikkeuksellisissa pakkotilanteissa, ja silloin on hoitavaa lääkäriä informoitava asiasta ensi tilassa.
