Lääkärilehti kysyi kolmelta valtuuskunnan nykyisiä vaalirenkaita edustavalta jäseneltä muun muassa valtuuskunnan roolista, merkittävistä päätöksistä ja henkilökohtaisista valtuuskuntamuistoista.

Pirjo Matintalo, terveyskeskuslääkäri, Turun sosiaali- ja terveystoimi, perusterveydenhuollon vaalirengas, ensimmäinen kausi valtuuskunnassa, ehdolla.

Martti Lalla, osastonylilääkäri, HYKS, HUSLAB ja vastuuyksikön päällikkö Kirurginen sairaala, valtuuskunnan jäsen vuodesta 1992, erikois-, sairaala-, ja yksityislääkärien vaalirengas, ehdolla.

Outi Vanha-Kämppä, osastonlääkäri, KYS sisätautien klinikka, NLY vaalirengas, ehdolla.

Mikä on mielestäsi valtuuskunnan tärkein tehtävä? >

PM: Luottamusmiestaustastani johtuen valtuuskunnan tärkein tehtävä on Lääkäriliiton jäsenten edunvalvonnasta huolehtiminen sekä liiton puheenjohtajan valinta.

ML: Valtuuskuntaan valitsemamme luottamushenkilöt määräävät Lääkäriliiton toiminnan suunnan, säännöt, talouden ja toteuttamistavat sekä valvovat, että päätökset toteutetaan.

OV-K: Valtuuskunnan tehtävä on valvoa ja ohjata ja joskus ideoidakin liiton toimintaa sekä toimia lääkärikunnan äänenä julkisuuteen.

Millainen pitäisi olla valtuuskunnan rooli liiton korkeimpana päättävänä elimenä?

PM: Nykyisellä valtuuskuntakaudella valtuuskunnan roolia on pyritty selkeyttämään. Toivoisin valtuuskunnalle vielä nykyistä suurempaa vaikutusmahdollisuutta esim. hallituksen esittämien ehdotusten täytäntöönpanossa ja jäsenistöltä aktiivisempaa yhteydenpitoa valtuuskunnan jäseniin.

ML: Valtuuskunta ohjeistaa ja linjaa hallitusta ja toimiston toimintaa, jäsenmaksuillamme palkattuja Mäkelänkadun avainhenkilöitä ja osaajia. Virtuoosien tulee osata soittaa yhdessä ja nuottien mukaan. Yhteisömme tavoitteet, rakenne ja pelisäännöt ovat perusteellisten valmistelujen tuloksina laadittuja, eettisesti oikeutettuja ja yhteisesti hyväksyttyjä.

OV-K: Sellainen kuin se nykyisellään on eli aktiivisesti asioihin kantaaottava.

Onko valtuuskunta hyvä kanava vaikuttaa lääkärikuntaa koskeviin asioihin?

PM: Valtuuskunnassa hyväksytään liiton hallituksen esitykset. Valtuuskunta kokoontuu sääntömääräisesti vain kaksi kertaa vuodessa, joten "akuutteihin" asioihin kannanotto ei aina ole kovin nopeaa, mutta muuten valtuuskunnassa keskustellaan aktiivisesti koko lääkärikuntaa koskevista asioista, vaikutetaan niihin ja tehdään niistä päätöksiä.

ML: Valtuuskuntalaitos on paras ja toimivin demokratian toteuttamiskanava. Tasavertaisuus toimii täysin hyväksyttävästi. Valiokuntalaitos toimii meillä eduskunnan tapaan: aktiivisimmat ja äänekkäimmät tulevat päätöksissä parhaiten kuulluiksi - asiantuntijoiden tai muuten fiksujen ohella.

OV-K: Suuria linjoja koskevissa asioissa on: nopeita päätöksiä ja toimia vaativissa tapauksissa hallituksen rooli on tärkeämpi.

Mitkä ovat valtuuskuntakauden tärkeimmät päätökset tai linjaukset?

PM: Lääkärien virkaehtosopimuksen hyväksyminen vv.2007-2009.

ML: Tärkeätä on ollut Lääkäriliiton tehtävien ja strategisten tavoitteiden asettaminen lähivuosille. Eläköitymisen tuuli on toimiston kokemuksista karaistuneiden keskuudessa puhaltanut rajusti. Toiminnan kannalta keskeisiin vakansseihin olemme saaneet lupaavia, itsensä peliin panevia henkilöitä.

OV-K: Jokaisen valtuuskuntakauden tärkein päätös on edelleen mielestäni virkaehtosopimusneuvotteluiden tuloksen hyväksyminen/hylkääminen. Liitossa tapahtuu myös paljon muuta epäsuoraksi edunvalvonnaksi katsottavaa toimintaa kuten lääkärien koulutusmäärän ja -laadun valvominen, yleinen työhyvinvointi ja kollegiaalisuudesta huolehtiminen.

Mitkä asiat ovat herättäneet keskustelua valtuuskunnassa viime vuosina?

PM: Edunvalvonta-asiat: mm. erikoismaksuluokan poistumisen kompensointi, lääkäreitten palkka-asiat yleensäkin. Lisäksi on keskusteltu pientyöryhmissä mm. >lääkäreitten työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta, perusterveydenhuollon pelastamisesta ja ongelmista siinä, alkoholihaitoista, yötyöstä ja työajoista.

ML: Esimerkkeinä mm. päivystysrasitus, koulutusasiat, erikoismaksuluokka, VES, PARAS-hanke, säästötoimet, työaikadirektiivi, vuokratyövoiman käyttö, HUSin hallinnolliset himmelit, johtamisstrategiayritykset, lakivalmistelut, kv. yhteydet, vain joitakin mainitakseni.

OV-K: Viime vuosien suurimmat keskustelut liittyvät terveydenhuollon johtamisen ongelmiin, perusterveydenhuollon lääkärien jaksamiseen, uusiin malleihin tehdä kuntapuolen työtä ja keskeneräisinä käyttöönotettujen sähköisten sairauskertomusten aiheuttamiin haasteisiin.

Onko nykyinen valtuuskunta tehnyt joitain sellaisia avauksia, jotka ovat nousseet yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun?

PM: Yötyön haitoista on keskusteltu julkisuudessa laajemmalti sen jälkeen, kun Lääkäriliitto järjesti asiasta seminaarin. >Lääkäriliitolle myönnettiin vuoden 2008 vuoden raittiustekotunnustus valtuuskunnan kannanotosta alkoholihaittojen vähentämiseksi. Mielestäni valtuuskunta on tällä hetkellä sopivassa määrin osallistunut julkiseen keskusteluun.

ML: Valtuuskuntaan demokraattisesti valitut kollegamme ohjaavat aktiivisesti liiton toimintaa valiokuntiemme ja hallituksen kautta. Lääkäriliitosta saatu järjestötoiminnan kokemus on monen kollegan jatkokoulu muihin yhteiskunnallisiin tehtäviin ja vaikuttamiseen. Kokoontuessaan valtuusto antaa tarvittaessa kulloinkin ajankohtaiseen yhteiskunnan asiaan oman painavan kannanottonsa.

OV-K: Tällä valtuuskuntakaudella on keskitytty niihin kysymyksiin, jotka yhteiskunnassakin ovat pinnalla eli lääkärin jaksamiseen perusterveydenhuollossa ja terveydenhuollon johtamisongelmiin. Paikallisella tasolla liiton laajemmilla kannanotoilla on aina merkitystä ja valtuuskunnan julkilausumilla ollaan saatu hyvin näkyvyyttä mediassa.

Onko joku hetki jäänyt erityisesti mieleesi tällä tai edellisillä valtuuskuntakausilla?

PM: Ensimmäinen valtuuskunnan kokous >on tilaisuuden "uutuuden" luonteesta >johtuen >ollut itselleni mieleenpainuvin. Kokouksissa on ollut mielenkiintoisia alustajia kertomassa ajankohtaisia asioita, mm. valtakunnansovittelija

Juhani Salonius

, peruspalveluministeri

Paula Risikko

, KT:n johtaja

Markku Jalonen

.

ML: Pitkäaikaisena järjestöaktiivina olen pannut tällä valtuustokaudella erityisesti merkille kollegojen Olli Meretojan ja Risto Ihalaisen ihailtavan työpanoksen sekä esimerkilliset esiintymiset, huolelliset valmistautumiset ja asiantuntevan paneutumisen.

OV-K: Ehkä valtuuskunnan yhtenäisyyden ja kollegiaalisuuden merkkinä voisi pitää sitä, että nykyisin erikoislääkäri voi pitää keskusteluissa yllä erikoistuvan lääkärin palkkakehitystä ja erikoistuva lääkäri kantaa huolta ylilääkärin ansiotasosta.

Mitkä ovat mielestäsi ajankohtaisia asioita lääkärien edunvalvonnassa?

PM: Kuntapuolen virkaehtosopimuskauden päättyessä on uuden Lääkärisopimuksen teko jälleen ajankohtainen. Tavoitteena tulee olla yksittäisen lääkärin mahdollisuus rajata työmääränsä itselleen sopivaksi sekä mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen riittävän täydennys- ja jatkokoulutuksen muodossa. Tehdystä työstä sekä vastuusta on saatava kohtuullinen korvaus.

Edessä on sopimuskatko ja näytön paikka. Seuraavan sopimuskauden kannattaa olla lyhyt, taantuman vaikutuksen ja kestoajan epävarmuuden vuoksi. Kannustava ja motivoiva palkkaus olisi tarpeen myös HYKS:ssä ja HUS:ssa, jossa tunnetusti vastoin Lääkäriliiton hyväksyntää palattiin muinaisiin palkkaluokkiin. On ollut sangen lyhytnäköistä panostaa hallinnoinnin palkitsemiseen sen sijaan että kannustettaisiin erikoislääkärien osaamista ja lääkärintaitoja.

OV-K: Yleisen ansionkehityksen rinnalla on tärkeää, että terveyskeskusta tai sairaalaa johtaisi ihminen, jolla on myös substanssiosaamista. Terveydenhuollon johtajana tarvitaan lääkäreitä ja lääkärit tarvitsevat johtamiskoulutusta enemmän kuin koskaan ennen. Ilman hyviä lääkärijohtajia on edunvalvontakin huomattavasti haastavampaa kuin ennen.

Mihin terveydenhuoltojärjestelmän epäkohtiin seuraavan valtuuskunnan tulisi erityisesti puuttua?

PM: Perusterveydenhuollon resursointi on saatava kuntoon ja työskentely perusterveydenhuollossa houkuttelevaksi ja varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nykyistä useammalle lääkärille. Mikäli perusterveydenhuollossa edellytetään hoidettavan potilaita nykyisen mallin mukaan - perusterveydenhuollossa hoidetaan ja seurataan Suomessa monia sairauksia sekä tehdään myös paljon ns. sosiaalipuolen työtä - tällöin ammatinharjoittajamalli ei mielestäni ole oikea >ratkaisu perusterveydenhuollon lääkäripulaan.

ML: Sellaisia ovat mm. terveydenhuoltolaki, erikoissairaanhoidon-perusterveydenhuollon-sosiaalipuolen yhteistyö, terveydenhuollolle tarvitaan selkeästi korvamerkittyä rahaa, palvelusetelijärjestelmä, lääkärityön autonomia, osaavan työvoiman eläköityminen ja rekrytointi, työelämän arvostus ja kannustavuus.

OV-K: Lääkärin pitäisi pystyä keskittymään perustyöhönsä eli sairauksien diagnosointiin, ennaltaehkäisyyn ja hoidon määrittämiseen. Lääkärien erikoistumis-, täydennys- ja johtamiskoulutusta pitää kehittää. Peruskoulutusmäärät ovat tällä hetkellä niin suuret, että koulutuksen laatua ei pystytä takaamaan.

Miksi valtuuskuntavaalissa on tärkeää äänestää?

PM: Vain äänestämällä voit vaikuttaa. >Äänestä kollegaa, joka on kiinnostunut oikeasti vaikuttamaan asioihin ja jolla on myös viime vuosilta kokemusta käytännön potilastyöstä.

ML: Korkea äänestysprosentti on lääkärikunnan yhtenäisyyden osoitus. Se tuo liitollemme vankkaa yhteiskunnallista painoarvoa harkituissa manöövereissä. Ennen kaikkea: Yhtenäisen ammattikunnan ylitse on vaikeata, lähes mahdotonta kävellä.

OV-K: Vaaleissa äänestäminen on helpointa omaa edunvalvontaa, jonka jokainen liiton jäsen voi tehdä. Vaaleissa löytyy varmasti sellainen ehdokas, jonka ajatusmaailma on itselle sopiva.

347 jäsentä asettui ehdolle

Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalin ehdokasasettelu päättyi 4. syyskuuta. Kaikkiaan ehdolla on 347 liiton jäsentä, mikä on lähes sama määrä kuin edellisissä vaaleissa. Vuonna 2006 ehdokkaita oli 344.

Ehdokkailla oli mahdollisuus muodostaa vaaliliittoja ja -renkaita. Vaaleissa on mukana kolme vaalirengasta, jotka ovat järjestäytyneet edelleen vaaliliitoiksi, sekä vaalirenkaiden ulkopuolinen, ensimmäistä kertaa mukana oleva vaaliliitto Kokemus käyttöön - seniorilääkäreiden vaalirengas.

NLY! -vaalirenkaaseen kuuluu 197 ehdokasta, Perusterveydenhuollon vaalirenkaaseen 50 ehdokasta ja Erikoislääkäriyhdistyksen vaalirenkaan listalla on 74 ehdokasta. Seniorilääkäreiden vaalirenkaaseen kuuluu 26 ehdokasta. Ehdokasluettelo on nähtävissä Lääkäriliiton verkkosivuilla osoitteessa www.laakariliitto.fi/vaali ja se julkaistaan Lääkärilehdessä 25. syyskuuta, jolloin myös äänestäminen alkaa.

Vaalin tulos lasketaan siten, että samassa vaaliliitossa ehdokkaat järjestetään heidän äänimääriensä suuruuden mukaan. Vaaliliitossa eniten ääniä saanut ehdokas saa vertailuluvuksi vaaliliiton äänien koko lukumäärän, toinen puolet jne. Tämän jälkeen kunkin vaalirenkaan ehdokkaat järjestetään vertauslukujensa suuruuden mukaan ja ensimmäiselle ehdokkaalle annetaan lopulliseksi vertailuluvuksi vaalirenkaan äänien koko lukumäärä. Vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton ehdokkaan vertauslukuna pidetään hänen vaaliliitossaan saamaa vertailulukua.

Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertailulukujen suuruuden mukaan ja valtuuskunnan jäseneksi valitaan suurimman vertausluvun saaneesta lähtien yhteensä 60 jäsentä.