Lehti 50-52: Liitto toi­mii 50-52/2021 vsk 76 s. 3071 - 3072

Valtuuskunta päivitti strategian

Hallitukseen nousee viisi uutta jäsentä. Puheenjohtajista vaihtuu kaksi.

Pekka Nykänen
Kuvituskuva 1
Hallituksen puheenjohtajisto

Lääkäriliiton uuden puheenjohtajiston jäsenet ovat Pirkka Pekkarinen (oik.), Niina Koivuviita ja Jaana Puhakka. Vasemmalla on aiempi puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Kuvituskuva 2
Mikko Käkelä

Valtuuskunta kokoontui Helsingin Paasitornissa turvavälein, maskein ja koronapassilla.

Lääkäriliiton uusi valtuuskunta kokoontui viime viikon perjantaina ensimmäiseen kokoukseensa. Kokous järjestettiin Helsingin Paasitornissa turvavälein, koronapassilla ja maskipakolla.

Liiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Niina Koivuviita. Koivuviita toimii päätyökseen Turun yliopistollisen keskussairaalan arviointiylilääkärinä. Koivuviita edustaa Suomen Erikoislääkäriyhdistystä Selyä.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Pirkka Pekkarinen ja Jaana Puhakka, joka jatkaa tehtävässä.

Pekkarinen edustaa Nuorten Lääkäreiden Yhdistystä NLY:tä ja Puhakka yleislääkäreiden GPF:ää. Molemmat ovat Helsingistä.

Puheenjohtajisto valitaan vuodeksi kerrallaan.

Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Matias Rantanen Turusta.

Uusia jäseniä

Hallitukseen kuuluu puheenjohtajiston lisäksi seitsemän jäsentä, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että heistä eroaa joka toinen vuosi kolme ja joka toinen vuosi neljä jäsentä.

Uusiksi jäseniksi valittiin Hannele Heine, Sara Kaartinen, Marie Måsabacka, Sari Silventoinen ja Matti J Tikkanen.

Erovuorossa olivat Martti Kekomäki, Satu Rannisto ja Joonas Rautavaara. Puheenjohtajisto joutuu eroamaan hallituksesta, joten uusia jäseniä on erovuoroisia enemmän.

Hallituksessa jatkavat jäseninä Auli Juntumaa ja Johanna Salmio.

Strategia päivittyi

Valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan liiton strategialle päivityksen vuosille 2022–24.

Ytimeen nousee kolme painopistettä.

Ensimmäinen on liiton säilyttäminen relevanttina kaikille jäsenille.

Painotusta perustelevat lääkärien toimintaympäristön ja jäsenkunnan muutokset. Tavoite on varmistaa, että liiton palvelut ja tuki jäsenille pysyvät ajassa kiinni.

Toinen painopiste on edunvalvonta sote-uudistuksessa.

Uudistus on merkittävin terveydenhuollossa vuosikymmeniin ja vaikuttaa suurimpaan osaan jäseniä.

Kolmas painopiste on nimeltään vastuullinen Lääkäriliitto.

Liitto haluaa olla mukana rakentamassa tasa-arvoista terveydenhuoltoa ja varmistaa, että lääkärien näkemykset kuuluvat yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Painopisteille on myös laadittu mittarit. Niihin kuuluvat muun muassa jäsenten tyytyväisyys liittoon, ansiokehitys ja lääkärien työhyvinvointikyselyt. Mittarit on valittu niin, että liitto voi niihin aidosti vaikuttaa.

Perustehtävä ja arvoperusta pysyvät ennallaan. Keskipisteessä ovat korkea ammattitaito, ihmisyys, elämän kunnioittaminen, eettisyys ja kollegiaalisuus.

Jäsenmaksu laskee – työttömyyskassa perii maksunsa itse

Valtuuskunta päätti alentaa liiton jäsenmaksun ensi vuodeksi 484 euroon. Tänä vuonna maksu on 528 euroa.

Maksusta poistuu työttömyyskassan jäsenmaksu. Lääkärien työttömyyskassa yhdistyy vuoden alussa Lakimiesten työttömyyskassan kanssa ja alkaa periä jäsenmaksunsa itse.

Maksu on 30 euroa.

Lue myös

Kassaan kuuluvan liiton jäsenen maksurasitus siis pienenee 14 euroa.

Lääkärien työttömyyskassaan kuuluvat siirtyvät uuden kassan jäseniksi automaattisesti. Kassaan kuulumattomien on haettava jäsenyyttä erikseen. Lääkäriliiton jäsenyyteen se ei kuulu.

Asiantuntijoiden painostus tuomittiin

Lääkäriliiton valtuuskunta tuomitsee terveydenhuollon asiantuntijoiden painostuksen, jonka kohteeksi ovat joutuneet erityisesti Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä Krarin ja THL:n asiantuntijat.

Julkilausuman mukaan terveydenhuollon asiantuntijat tekevät työtään kovan paineen alla pandemian yhä jatkuessa. He analysoivat jatkuvasti taudin kuvaa ja kulkua.

Suositukset perustuvat tutkittuun tietoon, asiantuntijuuteen ja analyyseihin.

Lääkäriliitto muistuttaa, että tutkitun tiedon merkitystä korostetaan myös nykyisessä hallitusohjelmassa.

– Kriittinen keskustelu asiantuntijoiden näkemyksistä kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan. Se pitää kuitenkin käydä avoimesti, asiallisesti perustellen ja lähtökohtaisesti omia nimiä käyttäen, julkilausuma sanoo.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030