Kansainvälistä lääketieteen etiikan päivää vietetään vuosittain 18. syyskuuta. Suomen Lääkäriliitto juhlisti päivää järjestämällä Potilaan valinnanvapaus -seminaarin.

Kansainvälinen lääketieteen etiikan päivä (Medical Ethics Day) perustettiin Maailman Lääkäriliiton WMA:n kokouksessa Helsingissä vuonna 2003 WMA:n silloisen puheenjohtajan Kati Myllymäen aloitteesta. Tarkoituksena on, että kansalliset lääkäriliitot ympäri maailmaa nostavat päivän aikana esiin ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä.

- Potilaan valinnanvapaudesta on puhuttu toistaiseksi vain vähän, koska todellista valinnanvapautta ei vielä juuri ole. Yksilötasolla potilaiden vaatimukset päättää itse ovat kasvaneet, ja nyt on tulossa järjestelmätason muutoksia, jotka tarjoavat puitteet valinnoille, Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Samuli Saarni perusteli seminaarin aihetta.

Seminaarin yhdeksi puhujaksi oli kutsuttu kansanedustaja, ekonomisti Osmo Soininvaara. Hän kritisoi esityksessään terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää.

- Kunta maksaa hoidon ja sairaaloissa annetut lääkkeet, kun taas valtio maksaa apteekista ostettavat lääkkeet, kulut jonotusajoista ja potilaiden kuljetukset. Tämä johtaa ihan hölmöihin tilanteisiin. Esimerkiksi koska valtio maksaa kuljetukset, kunnilla on houkutus harventaa terveyskeskusverkostoa. Ja jos kunnan on valittava, tarvitseeko potilas fysikaalista hoitoa vai lääkemääräyksen, totta kai se valitsee pillerit. Jos minulla olisi valta, muuttaisin tämän mallin, koska sen haittavaikutukset ovat suuret, Soininvaara sanoi.

Hän varoitti myös erikoissairaanhoidon siirtämisestä valtiolle.

- Norjassa tehtiin näin, ja nyt norjalaiset kiertelevät sanomassa, että älkää ihmeessä tehkö samoin. Siellä perusterveydenhoidon taso laski ja lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon nousi räjähdysmäisesti.

Soininvaara puhui myös sairauksien ennaltaehkäisyn puolesta.

- Ennaltaehkäisy on halvempaa kuin sairauksien hoito. Ei ole järkevää, että kunnat jättävät tämän säästötoimen tekemättä.

Luoko lääketeollisuus turhia tarpeita?

Tutkimusprofessori Elina Hemminki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja toimitusjohtaja Jussi Merikallio Lääketeollisuus ry:stä esittivät näkökulmia lääkeinformaatioon ja -markkinointiin.

- Lääkkeiden markkinoinnissa on tapahtunut muutoksia. Lääketeollisuus pyrkii entistä enemmän vaikuttamaan terveys- tai sairaustietoisuuteen, eikä vain edistämään tiettyjen lääkkeiden käyttöä. Tuotemainonnasta on siirrytty kohti imagomainontaa ja epäsuoria markkinoinnin keinoja kuten potilasyhdistysten kautta vaikuttamista, Hemminki totesi.

- Lääketeollisuus paitsi nostaa esiin piileviä tarpeita, myös luo uusia. Ääripäänä on tautitehtailu, disease mongering, josta puhutaan maailmalla paljon. Uusien tarpeiden luominen lisää terveydenhuollon kustannuksia ja vaikeuttaa oikeaa resurssien jakoa, Hemminki sanoi.

Jussi Merikallion mukaan lääketutkimus sisältää niin paljon taloudellisia riskejä, ettei lääkeyrityksillä ole mitään syytä tehtailla tauteja.

- Lääketeollisuudelta vaaditaan äärimmäisen korkeaa etiikkaa toiminnan luonteen vuoksi. Lääketeollisuudella on omat eettiset ohjeet, joita yrityksistä riippumaton toimielin valvoo ja sanktioi. Omavalvonta toimii hyvin ja luo uskottavuutta, Merikallio sanoi.