Lääkärien kunnallinen virkaehtosopimus hyväksyttiin 25.10. Se tulee voimaan 1.3.2014, josta alkaen koko vuosiloman, lomarahavapaan ja työaikakorvausvapaan (esim. aktiivivapaan) osalta poistuvat sairausajan karenssit. Kyseiset lomat siis siirtyvät heti sairastuttua eikä 7 vuorokauden jälkeen. Edellytyksenä on viipymätön ilmoitus esimiehelle ja sairauden todistaminen. Tekstimuutokset, kuten osa-aikaisten palvelusuhteen määräysten tarkennukset ja laaja ajokorttitarkastus R 1 143 toimenpiteeksi, tulevat voimaan tuolloin. 1.1.2015 kaikki saavat 0,3 % yleiskorotuksen ja päivystysuudistus tulee voimaan.

Päivystys on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Päivystysten aktiivisuus on lisääntynyt ja ne ovat keskittyneet. Toisaalta päivystyshalukkuus on laskenut ja päivystäville aloille hakeutuminen on vähentynyt. Lääkäriliitto on pitkään työskennellyt päivystyksen kehittämiseksi. Tavoitteena on ollut se, että päivystys voitaisiin suunnitella kuhunkin päivystykseen sopivaksi ja tukemaan työssä jaksamista. Vanhassa päivystyskorvausjärjestelmässä mm. lauantain ja sunnuntain epätasa-arvoisuus sekä viikonlopun loppuminen sunnuntaina klo 24 on koettu päivystysten jakamisen esteeksi. Haasteena ovat myös olleet yhteispäivystysten erilaiset päivystysmääräykset sekä akuuttilääkäreiden uudenlainen tapa työskennellä.

Päivystysuudistuksessa johtava ajatus on se, että päivystyksen tulisi olla vain joko työpaikalla tapahtuvaa päivystystä tai vapaamuotoista ns. varallaolopäivystystä. Nykyisestä muusta työpaikkapäivystyksestä tulee poikkeava päivystys, josta ohjeistetaan vähitellen luopumaan. Sitä tulee käyttää vain erityistilanteissa. Esimerkiksi, jos lainsäädännön erityiset vaatimukset edellyttävät lääkärin paikalla oloa silloin, kun se muuten ei ole perusteltua. Sen työmäärän tulee olla vähäinen (esim. 20-40 %). Aktiivipäivystys nimetään työpaikkapäivystykseksi ja sen aktiivisuusasteen arviointi poistuu.

Päivystyskorvaukset maksetaan samojen kertoimien mukaan sekä terveyskeskusten että sairaaloiden lääkäreille. Koska yhteispäivystyksissä toimitaan rinta rinnan, työnantajapuoli edellytti korvausmääräysten yhtenäistämistä. Korvaukset ovat erilaisia tuntipalkan kertoimia arkena ja viikonloppuna sekä eri kellonaikoina. Viikonloppu alkaa myös työpaikkapäivystyksessä perjantaina klo 18.00 ja jatkuu maanantaihin klo 8.00. Perusterveydenhuollossa toimenpidepalkkiot maksetaan myös päivystysajalta. Päivystyksen sitovuutta ja rasittavuutta rajoitetaan siten, että työpaikkapäivystyksessä tulee kysyä lääkärin suostumus päivystämiseen 85 tunnin tai viiden kerran jälkeen kuukaudessa. Tällä päivystysuudistuksella ei haluta muuttaa päivystyksen nykyisiä aloitusaikoja eikä myöskään purkaa voimassa olevia paikallisia sopimuksia.

Lääkärisopimukseen tuli yhteensä viisi työryhmää. Yksi miettii SOTE-järjestämislain mukanaan tuomia muutostarpeita lääkärien ja hammaslääkärien palvelussuhteen ehtoihin. Vain lääkäreitä koskevia ovat perusterveydenhuollon lääkärien palkka- ja työaikamallia sekä erikoislääkärien palkkaus- ym. palvelussuhteen ehtoja kehittävät työryhmät. Nyt kun kaikki päivystyskorvausmääräyksetkin ovat lääkärisopimuksessa, tapahtuu palvelussuhteen ehtojemme jatkokehittäminen omassa neuvottelupöydässämme. Rahaa on tulevilla kierroksilla jaossa todennäköisesti yhtä vähän kuin nyt. Siksi mielestäni on siirryttävä vuorovedolla tapahtuvaan eri lääkäriryhmien työsuhteen ehtojen kehittämiseen. Työryhmissä tehtävä selvitystyö on tärkeää VES-neuvottelujen pohjaksi. Päivystysuudistusta valmistellut työryhmä toteutti monenlaisia selvityksiä. Viimeiset niistä tehtiin nopealla aikataululla tänä syksynä. Yksittäisiä kysymyksiä esitettiin vielä loppumetreillä. Haluankin koko neuvotteluryhmän puolesta kiittää kaikkia teitä, jotka vastasitte erilaisiin kyselyihimme!