17.8.2001 hyväksytyn uuden lääkärisopimuksen kustannusvaikutus on Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteisten virallisten laskelmien mukaan 10,5 %, mutta liiton laskelmien mukaan lääkärien kokonaispalkkasumma nousee vähintään 11,1 %. Sopimukseen sisältyy lisäksi rahanarvoisia tekstikysymyksiä, jotka paikallisesti toteutettuna nostavat sopimuksen arvoa. Sopimus on tasapuolinen eri lääkäriryhmiä kohtaan.

Lääkärisopimuksen sisältö

Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1.9.2001-31.1. 2003. Sopimuskausi päättyy siis samaan aikaan kuin työmarkkinoiden muutkin sopimukset.

Yleiskorotukset 1.9.2001 ja 1.6.2002

Yleiskorotukset ja muutkin muutokset ajoittuvat kahteen ajankohtaan. Ensimmäinen yleiskorotus korotetaan tupon mukaisesta 4,0 %:sta 5,0 %:iin, ja lisäksi sovitaan uusi yleiskorotus 1,5 % 1.6.2002 lukien. Yleiskorotukset koskevat kaikkia lääkärisopimuksen piiriin kuuluvia viranhaltijoita, siis myös kasvatusneuvoloiden lääkäreitä ja mm. yliopistojen sivuviranhaltijoita.

Yleiskorotukset kohdennetaan sekä peruspalkkaan että KVTES:n palkkausluvun 10 pykälä:ssä tarkoitettuun henkilökohtaiseen lisään. Henkilökohtainen lisä on uusi käsite, jonka tarkoituksena on selventää viranhaltijoiden palkkausperusteita. Uuden sopimuksen mukaan viranhaltijoiden palkkaus aikaisempaa selvemmin jakautuu tehtävien vaativuuden mukaiseen tehtäväkohtaiseen palkanosaan ja henkilökohtaisen pätevyyden perusteella määräytyvään henkilökohtaiseen lisään. Tämän lisän perusteita on selostettu KVTES:n liitteessä 8.

Kokemuslisäjärjestelmän uudistaminen 1.9.2001

Kokemuslisäjärjestelmän uudistaminen oli esillä jo ensimmäisessä sovintoehdotuksessa 10.5.2001. Järjestelmän uudistaminen tulee voimaan jo 1.9.2001 lukien.

Nykyiset kokemuslisät maksetaan 4, 7 ja 10 vuoden palvelun perusteella. Kukin kokemuslisä on määrältään 5,0 %. Uudistuksessa ensimmäinen kokemuslisä sisällytetään peruspalkkaan. Samalla viranhaltijalla mahdollisesti olevat toinen ja kolmas kokemuslisä muuttuvat henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseksi osaksi entisin kokemuslisän määräytymisperustein. Tavallaan siis toisen ja kolmannen kokemuslisän nimi vain muuttuu. Ne kuitenkin lasketaan ensimmäisellä kokemuslisällä korotetusta peruspalkasta.

Samanaikaisesti palkkahinnoittelujen ylä- ja alarajoja tarkistetaan 5,0 %:lla. Uudistuksen johdosta alle 4 vuotta palvelleiden osalta ensimmäinen kokemuslisä "nopeutuu" peruspalkkaan siirron johdosta. Hinnoittelun alarajan nosto perustuu siihen, että ensimmäinen kokemuslisä poistuu ja siirtyy peruspalkkaan. Monimutkaista rakennelmaa tulee selventämään erillinen soveltamisohje.

Muut muutokset KT:n esitykseen 1.9.2001 lukien

Sairaaloiden erikoistuvien lääkärien määrävuosikorotusjärjestelmää parannetaan siitä, mitä KT esitti tammikuussa 2001. Erikoistuviin lääkäreihin sovelletaan korotettua palkkahinnoittelua kahden ja neljän palveluvuoden jälkeen.

Oman erikoisalansa jatkokoulutuksessa olevan lääkärin (jökön) palkkausmääräys säilytetään edelleen, vaikka se neuvottelujen kuluessa välillä esitettiin poistettavaksi ja on määritelty prosentuaalisena osaston- ja erikoislääkärien palkasta.

Sairaaloiden muun työpaikkapäivystyksen korvausjärjestelmä ja korvaustaso pysytetään sellaisena kuin se oli Lääkärisopimuksessa 2000. Tammikuun tarjoukseen sisältyvät huononnukset siis poistetaan, mutta tasokorotusta järjestelmään ei tule.

Sairaaloiden todistus- ja lausuntopalkkiojärjestelmä pysytetään sellaisena kuin se oli Lääkärisopimuksessa 2000. Neuvottelujen aikana esillä ollut ajatus, että palkkiojärjestelmä korvataan kaikkia koskevilla taulukkokorotuksilla ja henkilökohtaisia lisiä koskevalla järjestelmällä, ei siis toteudu. Esillä ollut uudistusehdotus olisi voinut merkitä ansioiden alenemista niillä lääkäreillä, joilla todistuspalkkioiden merkitys on huomattava.

Muutokset KT:n esitykseen 1.6.2002

Jo tammikuun tarjouksessa oli esillä sairaaloiden vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvausten muuttaminen määräytymään prosentuaalisesti asianomaisen lääkärin korottamattomasta tuntipalkasta. Lääkärisopimuksessa 2000 korvaukset olivat markkamääräiset, ja ne oli ryhmitelty neljään ryhmään peruspalkan suuruuden mukaan. Korvaustaso oli jaettu kahteen ryhmään lääkärin päivystyksen valmiusasteen mukaan. Peruskorvaus maksetaan myös aktiivityöajalta. Tätä vanhaa järjestelmää jatketaan uudistuksen voimaantuloon 1.6.2002 asti.

Sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen mukaan peruskorvaus tulee laskettavaksi ao. lääkärin korottamattomasta tuntipalkasta. Tämä lasketaan lääkärin kalenterikuukauden varsinaisesta palkasta. Jakajana käytetään sairaalassa lukua 163. Korvaustason jako valmiusasteen mukaan pysytetään. Niinikään pysytetään järjestelmä, jonka mukaan peruskorvaus maksetaan myös aktiivityöajalta.

Terveyskeskuslääkärien palkkahinnoittelu esitettiin muutettavaksi jo tammikuun tarjouksessa. Uudistuksessa liitteet 1 ja 2 kirjoitettiin yhdeksi uudeksi liitteeksi ja samalla tehtiin eräitä materiaalisiakin muutoksia. Mm. terveyskeskuslääkärin 5-vuotiskorotus leivottiin peruspalkkaan. Sovittelulautakunnan ehdotuksessa menetellään vastaavasti myös 8-vuotiskorotuksen osalta.

Sopimuksen kohdassa 5.3. on määräys ns. keskitetystä järjestelyvarasta, jonka puitteissa nostetaan hinnoittelujen ala- ja ylärajoja sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa. Sairaaloissa tämä määräys koskee ylilääkäreitä ja erikoislääkäriporrasta sekä yo-sairaaloiden sivuvirkaisia lääkäreitä. Terveyskeskuksissa soveltamisalaan kuuluu ylilääkäriportaan lisäksi myös terveyskeskuslääkärin perusvika. Palkkamääräyksellä on tarkoitus aikaansaada palkkaliukumaa. Määräyksen kohdentuminen eri tavoin eri ryhmiin johtuu siitä, että sopimuksen kokonaistavoitteena on mahdollisimman tasainen lopputulos kaikille eri ryhmille eri sektoreilla.

Ns. peruspalkan painopisteperiaatteen toteutumiseksi poistetaan sairaalalääkäriliitteestä raskaimpia päivystyspisteitä koskeva erillinen rahakorvaus (200/250 mk) 1.6.2002 lukien. Aiemmin keskusteluissa esillä ollut ajatus yötyökorvausprosentin laskemisesta 100 %:sta 90 %:iin ei siis toteudu.

Paikallinen järjestelyvara 1.6.2002 lukien

Sekä sairaala- että terveyskeskusliitteisiin liittyy 1.6.2002 lukien toteutettava 1 %:n suuruinen paikallinen järjestelyvara. Neuvottelijoiden tavoitteena oli minimoida tämän tyyppiset järjestelyvarat ja sopia yksinomaan sellaisista korotuksista, joiden yksityiskohtainen toteutustapa on tiedossa jo sopimuksen allekirjoitushetkellä. Tässä tavoitteessa ei kuitenkaan menestytty. Järjestelyvara voidaan käyttää joko peruspalkkojen tarkistamiseen taikka henkilökohtaisiin lisiin. Viime kädessä järjestelyvaran käyttötavasta päättää työnantaja, ellei paikallisesti käyttötavasta päästä sopimukseen. Koko rahaerä on kuitenkin käytettävä.

Työryhmät

Sopimuksen mukaan sopimuskauden aikana selvitellään erityisesti työaikamääräyksiä ja työaikajärjestelyjä ja pyritään joko keskitettyihin tai paikallisiin kokeilusopimuksiin. Mitään velvoitetta työaikajärjestelmien muuttamiseen ei ole, mutta uuden työaikalainsäädännön velvoitteet ja Lääkäriliitonkin esiin tuomat työsuojelulliset näkökohdat nousevat varmasti keskustelussa esiin. Liiton taholta on erityisesti kiinnitetty huomiota raskaimpien päivystyspisteiden työrasituksen keventämiseen. Kaiken kaikkiaan työsuojelullisten tavoitteiden läpivieminen ei ollut mahdollista valtakunnansovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa.

Sopimuksessa esitetään selvitettäväksi voitaisiinko sekä sairaaloiden että terveyskeskusten palkkausjärjestelmiä kehittää tuloksellisuutta palkitsevaksi. Toimeksiantoon sisältyy mainintoja toimenpidepalkkiojärjestelmien kehittämisestä, hoitotakuujärjestelmästä ja potilasjonojen lyhentämisestä. Jotta näissä asioissa voitaisiin konkreettisesti edetä, on tätä selvitystyötä varten varattu pieni 0,2 %:n suuruinen rahaerä lääkäriliitteiden palkkasummasta laskettuna. Monimutkaisen selvitystyön vuoksi tämä raha on sovittu käytettäväksi vasta 1.1.2003 lukien. Ellei sopimukseen rahankäytöstä päästä, se käytetään kuten paikallinen järjestelyvaraerä.

Säteilyloma

Valtakunnansovittelijan 10.5. antamaan sovintoehdotukseen sisältyi pöytäkirjanote, joka koski säteily- lomaongelmatiikkaa. Pöytäkirjanotteessa viitataan paikallisesti tehtyihin sopimuksiin säteilylomaoikeudesta tai sen kompensoimisesta. Toistaiseksi voimassa olevat paikalliset sopimukset jatkuvat niin kuin paikallisesti on sovittu. Määräaikaisten paikallisten sopimusten osalta sovittelulautakunnan Lääkäriliittoa edustavat jäsenet ovat saaneet takeet siitä, että säteilylomaoikeus tai sen kompensoiminen tulee jatkumaan niin kuin em. pöytäkirjanotteessa on tarkoitettu. Säteilylomaa koskevat järjestelyt eivät rasita järjestelyvaroja tai muita käytettävissä rahaeriä.