Yksityislääkäri ja lääkärikeskus
Kilpailun lisääntyminen ja koventuminen on ajan henkeen oleellisesti liittyvä ilmiö, jonka heijastukset näkyvät myös terveydenhuoltopalveluiden markkinoinnissa. Aivan viimeaikaiset tapahtumat silmäkirurgiaan liittyvässä kilpailussa kuitenkin osoittavat, että tervettä ammattieettistä kypsyyttä edelleen löytyy ammattikunnastamme.
Kilpailun lisääntymiseen liittyy myös kielteisiä piirteitä. Yhteiskunnallinen ilmapiiri sinänsä luo edellytyksiä laajentaa yksityisen sektorin toimintakenttää, mutta yksittäinen lääkäri joutuu toimimaan yhä tiukemmassa puristuksessa. Uhkia ja jo arkipäivää olevia ei-toivottuja ilmiöitä on kartoitettu liiton yksityissektorivaliokunnassa.
Yksittäisiä ongelmia on usealla alueella. Joissakin tapauksissa on puututtu ammatinharjoittajan oikeuteen itse määrätä taksansa. Tässä suhteessa suurimmat ongelmat ovat työterveyshuollossa, mutta myös radiologiassa ja anestesiologiassa on pulmia. Taustalla on yleensä tilanne, jossa esim. lääkärikeskus tarjoaa palvelukokonaisuutta yritykselle ja palvelun varsinaisena tuottajana on yksityinen ammatinharjoittaja. Useimmiten nämä ongelmat välttyisivät sillä, että lääkärikeskus ensin kysyisi lääkäreiltä, millä taksalla kukin sitoutuu palvelunsa myymään.
Vuokraperusteet ovat erittäin kirjavat. Joissakin keskuksissa vuokrankorotuksia on tehty neuvottelematta ammatinharjoittajien kanssa etukäteen. Pahimmillaan on annettu ymmärtää, että ne voi olla hyväksymättä ja lähteä, tulijoita kyllä on. Samassakin keskuksessa lääkäreiden kohtelussa tuntuu olevan eroja, joiden perusteet eivät ole yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaisia. On tapauksia, joissa lääkäreiden etuja puolustaneita on savustettu ulos keskuksesta. Keinoina esim. potilaiden ohjaaminen muille lääkäreille, vastaanoton siirtäminen sopimattomaan ja huonompaan ajankohtaan yms.
Toisaalta lääkäreiden omassakin toiminnassa on toivomisen varaa. Lääkärikeskukset ovat liikeyrityksiä, ja niiden on toimittava liiketaloudellisin periaattein. Jotkut lääkärit tuntuvat jatkuvasti unohtavan olevansa palveluammatissa. Vastaanotoille tullaan myöhässä, niitä unohdetaan perua esim. kongressimatkan ajalta, luvattuja lausuntoja ei tehdä ajoissa jne. Tällaiset heijastuvat huonona mainoksena koko lääkärikeskukseen ja muihin siellä vastaanottaviin lääkäreihin.
Edellä mainittujen epäkohtien pohtimiseksi ja ratkaisujen hakemiseksi yksityissektorivaliokunta järjesti yhdessä Lääkärikeskusten yhdistyksen kanssa seminaarin helmikuussa. LKY:een kuuluvat keskukset olivat seminaarissa hyvin edustettuina. Valitettavasti yhdistykseen kuulumattomat lääkärikeskukset eivät kutsuista huolimatta tulleet mukaan.
Seminaarissa käytiin suoraa ja osin räväkkääkin keskustelua. Yhteisesti todettiin, että ongelmat ovat pääosin yksittäisiä. Tuntuukin siltä, että lääkäreiden omistamat, LKY:een kuuluvat yritykset hoitavat yleensä osuutensa ja velvoitteensa. Ongelmia tuntuu olevan enemmän muiden kuin lääkäreiden omistamissa, paikoin isoissakin, yrityksissä.
Lääkäreiden keskeisin keino ongelmien korjaamiseksi on yhtenäisyys. Hajoita ja hallitse on vallanpitokeino, jota on vaikea vastustaa ellei yhtenäisyyttä löydy.
Lääkäriliitto ja LKY ovat yhdessä tehneet sopimusmallin vastaanoton ehdoista. Sen noudattaminen poistaisi suurimman osan nyt närää aiheuttavista asioista. Kaikkien yksityislääkäreiden kannattaisi katsoa, mitä sopimus suosittaa ja käydä sitten puutelistan kanssa keskustelut lääkärikeskuksen johdon kanssa.