Työ auttaa mielenterveyskuntoutujaa

Leena Vähäkylä ryhtyi toimittajasta kirjailijaksi sairastuttuaan kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Käsillä oleva teos on järjestyksessä hänen kolmantensa ja se käsittelee etupäässä työnteon roolia ja merkitystä mielenterveyskuntoutujan elämässä. Kirjailija itse toteaa, että työ takaa mielekästä elämää, luo turvaa ja hyvinvointia mahdollistamalla sosiaalista vuorovaikutusta ja kykyjen kehittämistä.

Jyrki Korkeila

Muistin kuvia

Kuin runo alkaa Claes Anderssonin pieni omaelämäkerrallinen kirja: Muistatko kun olimme lapsia? Kyllä minä muistan. Minä unohdin. Muistan että unohdin.

Pertti Saloheimo

Itsenäisyyden lääkäri

Korvatautien erikoislääkärin, professori Eino Suolahden (1879- 1951) tyttärenpoika Juhani Leikola on kirjoittanut ansiokkaan kirjan isoisästään, "ihmeteltävän työkyvyn ja uupumattoman tarmon miehestä". Kirjan näyttämöinä ovat Eino Suolahden monipuolisen toiminnan alueet korvalääkärin yksityispraktiikasta kokoomuspuolueeseen ja sotiemme Päämajaan.

Kari Pylkkänen

Pohjoismainen terveyspolitiikka tarkastelussa

European Observatoryn tuore analyysi pohjoismaisista terveyspalvelujärjestelmistä, niiden haasteista ja uudistumispyrkimyksistä survoo näyttävästi maan rakoon monoliittiset puheet "pohjoismaisesta mallista". Verorahoitteisuus ja pyrkimys hyvinvointi- tai ainakin sosiaaliyhteiskuntaan kulkee Pohjolan vertailussa viittä aika erilaista polkua - pienen ja talouskriisin pahoin riepottaman Islannin osuus on tosin kuitattu yhdellä loppuluvulla. Artikkelien kirjoittajat ja toimituskunta ovat pääosin terveyspolitiikan illuusiottomia ja kovia ammattilaisia, joiden eleganttien ilmausten takaa häämöttävät muutoksen raa'at realiteetit.

Risto Ihalainen

Ikkunoita uneen

Jos sinua nukuttaa talvella enemmän kuin kesällä, olet hyvässä seurassa - niin nimittäin tapahtuu elefanteillekin. Se, että ylipäänsä nukuttaa, lienee ominaista kaikille eläinlajeille - tosin kaikkia 40 000 selkärankaisten ja miljoonaa selkärangattomien lajia ei ole vielä tutkittu.

Pekka Louhiala

Stressitilanteiden ratkaisuopas

Kirja toimii ratkaisuoppaana yksilön kohtaamiin stressaaviin tilanteisiin tai henkiseen kuormitukseen. Sitä voi käyttää preventiivisesti välttyäkseen kuormituksen aiheuttamilta ongelmilta, mutta myös vaikeammissa tilanteissa joko tukikeskustelujen lisänä tai itsenäisesti tilanteissa, joissa yksilöllä on riittävästi voimavaroja omaharjoitteluun.

Eliisa Mäenpää

Vilkaisuja: Syöpälääkärin muistelmat

Tunnettu syöpälääkäri muistelee uraansa alkaen opiskeluajoista ja päätyen syövänhoidon professoriksi. Uransa aikana hän on nähnyt hoitomenetelmien huiman kehityksen, joka varsinkin lääkehoitojen osalta jatkuu kiihkeänä. Kirjassa kuvataan potilastapauksia, harvinaisesti nimeltä mainiten, ja perehdytään potilaan ja lääkärin väliseen kirjeen- ja ajatuksenvaihtoon.

Vilkaisuja: Psyykkinen sairaus perheessä

Kaksisuuntainen mielialahäiriö koettelee paitsi sairastunutta itseään, myös perheenjäseniä. Muukaan suku ei ole täysin sivussa, ja esimerkkiperheen sekä kirjoittajan omakohtaiseen kokemukseen perustuen kirjassa pohditaan lähisukulaisten sairastumisen todennäköisyyttä. Sairauden eri vaiheet koettelevat lähiympäristön kestokykyä, kun potilaan mieliala ajelee vuoristorataansa. Läheisen on muodostettava oma selviytymisstrategiansa ja hankittava paljon tietoa sairaudesta ja sen kulusta, että pystyy tukemaan sairastunutta eri vaiheissa.

Koulusurmaajan profiili piirtyy jo varhain

Jonathan Fast on yhdysvaltalainen sosiaalityön professori, joka raportoi teoksessaan viiden vuoden aikana toteuttamaansa laadullista tutkimusta kouluampujista. Kirja analysoi raivokkaita kouluampumisia edeltäneitä tapahtumia ja surmaajia sekä tuo esille eräitä viime vuosikymmenien hyytävimpiä kouluissa tapahtuneita joukkomurhia. Vaikka tapahtumia revitellään mediassa laajasti, on tapahtumien taustojen valottaminen jäänyt vaille lähempää tutkimusta. Julkisuuteen tihkuvat tiedot ovat oikeastaan herättäneet enemmän kysymyksiä kuin tarjonneet vastauksia, minkä seurauksena spekulatiiviset tulkinnat ovat levinneet.

Jyrki Korkeila

Tarkka kuvaus psykoterapiasta

Uupunut nainen on kuvaus keski-ikäisen naisen psykoterapiasta. Psykiatri Juhani Mattila on kuvannut harvinaisen yksityiskohtaisesti potilaansa vuosia kestänyttä psykoterapiaa. Kuvauksessa on rajoituttu tuntisisältöihin ja potilaan intimiteettisuojasta on hyvin huolehdittu. Näin yksityiskohtaiset kliiniset psykoterapiakuvaukset ovatkin varsin harvinaisia alan kirjallisuudessa. Tuntimateriaalin ohessa sisällössä on runsaasti viittauksia alan muidenkin ja kansainvälisten asiantuntijoiden näkökohtiin.

Olli T. Seppälä

Kirjeenvaihtoa vuosisatojen taakse

Vertaillessamme nykyisiä käsityksiämme menneiden sukupolvien tietoihin teemme helposti yksioikoisia päätelmiä paremmuudestamme. Säälimme esi-isiemme ja -äitiemme tietämyksen rajallisuutta. Ennemminkin meidän tulisi olla heille kiitollisia, sillä heidän tietoihinsa ja taitoihinsa nykytietämyksemme pohjaa. Vaikka kehitys etenee ripeää vauhtia, on ihminen perimmäisessä mielessä entisensä, uskossa etevyyteensä vahva, mutta kuitenkin ajan saatossa epävarma ja uutta tietoa etsivä.

Veikko Karskela

Sanakirja laajentaa tietoa termien historiasta

Reijo Pitkärannan ja Laura Mikkosen uusi Lexicon medicum Latino-Finnico-Latino on tervetullut lisä alan aiempaan kirjallisuuteen. Kreikkalais-roomalaisen lääketieteellisen terminologian käyttöongelmiin törmää jokainen medisiinari jo uran alkumetreillä. Turun yliopistossa tehtiin alfakurssille moniste aiheesta 1957. Sen jälkeen on ilmestynyt useita ammattisanastoja ja -sanakirjoja, joissa on myös kielioppia ja sanojen etymologiaa. Viimeisimpänä ilmestyi yli tuhatsivuinen Duodecimin Lääketieteen termien 5. painos 2007. Näin ollen ansiokas julkaisujen sarja saa nyt hyvän lisän.

Martti Vastamäki, Antti Jääskeläinen, Arto Kivimäki, Kimmo Kemppainen

Äiti ja Poika puhuvat - maailma muuttuu, ihminen ei

Ihminen on arka ja hauras. Lääketieteen tutkimus- ja hoitomenetelmät kehittyvät koko ajan, silti ihmisen fysiologia pysyy samanlaisena. Geriatriaan erikoistunut lääkäri Irma Kerppola-Sirola (s. 1930) kertoo kirjassaan Ammattini on lääkäri tutustumisestaan ihmisiin, sairauksiin, hoitoihin ja niiden lopputuloksiin. Joskus hyvä ennuste saa huonon päätöksen, joskus epätoivoinen tapaus päättyy onnellisesti. Varttuneempi kollegani, arvostettu röntgentohtori vertasi joskus lääkärin ammattia puhtaanapitolaitokseen: paska täytyy putsata kehosta. Irma Kerppola ilmaisee saman asian kauniimmin sanoin. Kuvaukset harjaantumisajasta vielä tottumattomana kandina ovat hyvin herkkiä ja tapausten raadollisuudesta huolimatta kauniita. Nuoren lääkärin sisällä asui runoilija, ehkä myös pakokeinona tai lepona todellisuudesta.

Juha T. Laine

Hyvä hallintohistoria

Lääkintöhallitus on eräs Ruotsin (ja Suomen) vanhimmista virastoista. Collegium medicum perustettiin Tukholmassa 1663. Runsaat kaksisataa vuotta myöhemmin (1878) otettiin käyttöön nimi lääkintöhallitus, kun Aleksanteri II hyväksyi Suomen terveydenhuollon keskushallinnon uudistamisesityksen. Vuonna 1991 sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus yhdistettiin yhteiseksi sosiaali- ja terveyshallitukseksi. Joulukuussa 1992 aloitti toimintansa hallintotehtävistä riisuttu sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes).

Kari Puro

Elämäniloa ennen kuolemaa

Lontoolainen yksinhuoltaja Jenny Downham on kirjoittanut hienon esikoisteoksen 16-vuotiaasta Tessasta, joka sairastui 12-vuotiaana akuuttiin lymfoblastiseen leukemiaan. Sairautta hoidettiin aktiivisesti neljä vuotta. Kirja alkaa vaiheesta, jossa hoidot on jo tuloksettomina lopetettu.

Anne-Maria Kuopio

Viimeinen matkamme saattajien kokemana

Viimeisellä matkallamme meitä käsittelevät ja saattavat hoitajat, lääkintävahtimestarit, patologin avustajat, hautaustoimistojen työntekijät, krematorio- ja kappelityöntekijät sekä hautausmailla työnsä tekevät. Työsuojelurahaston tuella tehtyyn tutkimushankkeeseen liittyvä kirja on enemmän kuin pelkkä työhyvinvointiselvitys. Se tuo päivänvaloon yhteiskuntamme tärkeän toimintaketjun siinä työtä tekevien näkemänä ja - mikä on myös tärkeää - kokemana.

Antti Linkola

Kun läheinen on äkkiä poissa

Kirjailija-äiti ja valokuvaaja-poika kuvaavat pojan ja veljen äkillisen kuoleman jälkeisiä tuntemuksia. Suru, syyllisyyden tunne, kysymykset, pelko ihmisten kohtaamisesta ja arjen jatkumisesta ovat päällimmäisinä. Jäljelle jääneet kysyvät loputtomasti: Miksi? Tutut siirtyvät kadun toiselle puolelle ja sukulaiset vaihtavat puheenaihetta heti kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Hyvää tarkoittavat toivotukset tuntuvat kömpelöiltä ja jopa loukkaavilta. Kirjoittajat kertovat tienneensä, että ensimmäinen surun vuosi on vaikein, mutta sitä he eivät tienneet, että surun vuosi on elämänmittainen.

Uskonnoton ja elämän merkitys

Millaisen merkityksen uskonnoton liittää ihmiselämään? Voidaanko uskontoa perustella rationaalisella päättelyllä? Vastaavatko uskonnot ihmiskunnan suuriin kysymyksiin vai antavatko ne uskovalle tunteen, että näihin ongelmiin olisi vastattu? Kirjoittajan mielestä elämä maapallolla on syntynyt onnekkaan sattuman ansiosta: olemme juuri sopivalla etäisyydellä sopivasta tähdestä. Kaikki ihmisen toimet ja ajatukset syntyvät atomien ja molekyylien "tanssista" ilman hengen ohjailua. Ihmisaivot ylläpitävät jatkuvuuden ja kontrollin illuusiota tajunnan narratiivin kautta.

Terveyskirjojen viidakossa hapuilevalle

Omaa apua hakeva joutuu ymmälleen. Mistä saisi parhaan avun terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen? Kirjakauppojen ja kirjastojen hyllyt notkuvat mitä erilaisimpia itsehoitokirjoja. Vanhoille terapia- ja itsehoitomuodoille annetaan uusia, tavallisesti englanninkielisiä nimityksiä, jotka tuntuvat naurettavilta. Jonninjoutavia hoitoja markkinoidaan käänteentekevinä. Tästä terveyden hullunmyllystä on vaikea löytää tarvitsemaansa todellista apua. Etsivä joutuu kerta toisensa jälkeen pettymään.

Veikko Karskela

Ihannesairaalan visio

Ihannesairaala-julkaisu on mittava HUS:n, TEKES:n ja 12 yrityksen rahoittaman hankkeen loppuraportti. Kunnianhimoinen raportti pyrkii ratkaisemaan sairaalanmaailman ongelmia monipuolisesti. Kirjassa käsitellään terveyspalvelujärjestelmää ja muutamia keskeisiä käsitteitä, kuten tuottavuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Lisäksi tarkastelun kohteina ovat mm. johtaminen, prosessit, potilas, henkilöstö ja talous. Kaikkia niitä käsitellään omissa luvuissaan. Jako on haasteellinen, sillä mitäpä näistä viidestä voisi selvästi erottaa toisistaan täysin omaksi kokonaisuudekseen.

Hennamari Mikkola, Ktt, Tutkimuspäällikkö, Terveyden Ja Hyvinvoinnin Laitos, Terveys- Ja Hyvinvointitalous (Chess)