Tutkimus vahtikoirana vai vallan puudelina?

Onks’ tietoo? Globalisoituvassa maailmassa Suomi on periferiaa, jossa perinteiset vientialat ovat ajautuneet vaikeuksiin. Pärjäämme kyllä kilpailukykymittauksissa, mutta emme saa tietoa käytäntöön. Emme enää vain pärjää vanhoilla tuotteilla, sellulla ja kännyköillä. Uutta luovaa tutkimusta tarvitaan niin sosiaalisiin kuin teknologisiin innovaatioihin. Tuloksista tulevat hyötymään muutkin kuin vain niiden tuottajat tai niitä omassa toiminnassaan käyttävät. Juuri nämä tutkimukseen liittyvät ulkoisvaikutukset ovat julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tärkein perustelu.

Harri Vainio

Hallitus pelaa sote-palveluilla valtapeliä

Hallituksella ei ole rohkeutta käyttää valtaansa suoraan ja avoimesti, vaan se alistaa sosiaali- ja terveydenhuollon vivuksi taistelussa kuntien tulevaisuudesta.

Sensuurisuikale

Malesiassa seksi mainitaan tiedotusvälineissä harvoin ja silloinkin akateemisesti tai ulkomaisena ilmiönä.

Kell’ valta on, se itse sitä käyttäköön

Tyynen järven rauhaa rikkovat vain härkälinnun yksinäinen mylvintä ja uimareiden taakseen jättämät renkaat, kun vaaleanpunavartaloiset miehet vetävät itsensä laiturille. Saunankuistin hiljaisuudessa kuuluu tyytyväisiä ähkäyksiä, sihahdus ja kilahdus. Oluen viilentävä virta sinetöi lempeän kesäillan nautinnon ja löylyn stimuloimat fantastiset ideat. Tehdään siitä kirja. Sanotaan vaikka - ruiskukan värinen. Rahoitus kyllä hoituu. "Sille kippis".

Anu Wartiovaara

Kell’ valta on, se itse sitä käyttäköön

Herra pääministeri. Jatkuvan kehityksen, innovaatioiden, läpinäkyvyyden, reiluuden ja tulevaisuuden nimissä: olisiko asiantuntija-tiedeministerin aika?

Vierivä kivi ei sammaloidu eikä metsä kasva

Terveydenhuollossa suuret ja kestävät muutokset saavutetaan varsinaisen substanssin kehittämisen kautta.

Kun ajattelu ulkoistetaan, mutta viulut maksetaan

Jos ja kun sote-soppa saadaan lusikoitua ja terveydenhuollon rakenteita aletaan todenteolla muokata, on monella lääkärillä tiedossa konsultti-istuntoja. Niiden varalle on hyvä lukea tuore selvitys suomalaisen asiantuntijatyön alasajosta.

Kristiina Patja

Sukupuolierot kliinisessä lääketieteessä

Karoliinisessa Instituutissa Tukholmassa sijaitseva Center for Gender Medicin vietti viime vuonna 10-vuotissyntymäpäiväänsä. Maailmanlaajuisestikin ainokainen yksikkö toimii lääketieteellisenä asiantuntijana naisten ja miesten sairaus- ja terveyseroihin liittyvissä kysymyksissä. Sen perustajana tunnettu kardiologian professori Karin Schenck-Gustafsson on toiminut pitkään alan kehittäjänä ja hän on kerännyt kliinistä lääketiedettä sivuavilta asiantuntijoilta artikkeleita nyt ilmestyneeseen käsikirjaan.

Riitta Luoto

Singaporen terveystili

Singaporella on omaperäinen sosiaaliturva. Palkasta pidätetään kolmelle henkilökohtaiselle tilille 36 prosenttia. Kaksi näistä tileistä on tarkoitettu asunnon ostamiseen ja vanhuuden turvaksi, kolmannella rahoitetaan sairaanhoidon maksuja.

Osmo Soininvaara

Vastakkainasettelujen aikaa

On hyvä miettiä, miksi niin monet potilaat jättävät kertomatta meille vaihtoehtohoidoistaan.

Otetaan selkäydin käyttöön

Aivot voivat lakata toimimasta, jos niitä käsketään toimimaan tietyllä tavalla.

Ex ore infantium - lasten suusta

Tällä kertaa käsittelemme lasten kieltä ja sen kehitystä. Otsikko on oikeastaan paradoksaalinen, sillä latinan sana infans tarkoittaa vielä puhumatonta lasta eli vauvaa: fari, puhua. Samasta sanasta on tietenkin peräisin sana infantiili, lapsellinen. Jos henkilö ei ole taantunut aivan vauvan tasolle, suositeltavampi termi lienee pueriili taustallaan puer, poika ja puella, tyttö.

Kehonmuokkauskulttuuria

Teologian maisteri Jouni Hokkasen teos käsittelee kehonmuokkauksen historiaa ja roolia osana yksilöllistä identiteettityötä. Kehonmuokkauksella tarkoitetaan kehoon ei-lääketieteellisestä syystä tehtävää muutosta. Nimestään huolimatta teoksessa tarkastellaan myös tatuointeja ja marginaalisempia ilmiöitä, kuten suspensiorituaaleja sekä arpi- ja polttotatuointeja.

Jenni Viinikka

Helppolukuista anestesiologiaa opiskelijoille

Lääketieteen opiskelijoille suunnattu kirja on helppolukuinen ja se etenee loogisesti. Tosin välillä munkkilatinan olisi voinut korvata suomenkielisillä ilmaisuilla. Kirja on rakennettu samoin kuin suurin osa Duodecimin oppaista, mutta kyseisen kirjan teksti ei ole kirjoitettu ranskalaisin viivoin. Etenkin taulukot ja kuvat ovat havainnollisia ja selkeitä. Niistä saa yhdellä silmäyksellä kattavasti tietoa.

Heli Ylihärsilä

Koivuista, kartelleista ja kilpailutuksesta

Mies kaatoi kotipihamme koivut, päältä kauniit ja komeat, sisältä läpimädät. Jo oli aika, sanoi. Olisi tullut myrsky ja olisivat kaatuneet. Olisi mennyt katto ja mökki ja lapset ja lapsenlapsetkin, jos olisivat alle sattuneet.

Hanna Nohynek

Vaikuttavuustiedon vähyys on silmiinpistävää

Kliinikoiden täytyy pystyä avoimesti perustelemaan tavanomaisetkin hoitomääräyksensä ja tietää, perustuvatko ne luotettavaan tietoon tehon ja arkivaikuttavuuden suhteen.

Some haastaa edelleen

On ymmärrettävää, että jokunen meistä lääkäreistäkin haluaa jakaa elämänsä iloja ja suruja sosiaalisessa mediassa, mutta mielestäni meidän tulee muistaa ammattimme myös statuspäivityksiä tehdessämme.

Hauskaa bakteriologiaa kaikille

"Kun päivä on mennyt kohtuullisesti ja käyt yöpuulle, voit hyvinkin taputtaa mahaa ja kiittää bakteereita yhteisestä päivästä" Pentti Huovinen sanailee Tanssii bakteerien kanssa -kirjansa lopussa. Naiivia? Rajoja kolkutellaan, mutta ilmaisu on tyypillistä penttihuovista: vaikeista asioista kerrotaan niin sujuvasti, ettei sovi ihmetellä Turun yliopiston bakteriologian professorin monia kirjoittajapalkintoja.

Heikki Peltola

Yleistajuistamisen perusoppikirja

Teosta lukiessa mieleeni tuli opiskeluaikojen perusoppikirja Textbook of Medicine. Tämä kirja on Textbook of Popularization, yleistajuistamisen oppikirja, joka parinkymmenen kirjoittajan voimin kertoo aiheesta kaiken.

Pertti Mustajoki

Kertomus kivusta

Minulla ja ystävilläni on ollut vuosien ajan filosofinen lukupiiri. Yksi mieleenpainuvimmista keskusteluistamme on koskenut kipua. En muista mitä tuolloin luimme. Todennäköisesti Hannah Arendtin Vita Activaa. Löysimme kuitenkin tekstistä kirkkaan ajatuksen: Kivulla ei ole kertomusta. Jokainen yritys jäsentää kipua etääntyy kivun kokemuksesta ja haalistaa sitä. Itse kivun keskellä on vain kipu, ei kieltä, ei reflektiota.

Riikka Pulkkinen