Autismi on laaja kehityshäiriö

Kirjoittajat ovat "autismin" ammattilaisia, jotka ovat tehneet pitkään työtä kyseisen kehityshäiriön parissa. Kirja on uudistettu laitos vuonna 2000 ilmestyneestä Autismikuntoutus-kirjasta. Siinä todetaan, että monet keskeiset asiat pysyvät ennallaan, mutta tutkimus- ja kuntoutusrintamalla ehtii kuitenkin 10 vuoden aikana tapahtua muutoksia ja tietojen päivittäminen aika ajoin on tarpeellista. On ilahduttavaa, että autismin kirjon kuntoutuksesta on saatavissa suomenkielistä kirjallisuutta, jossa tällä kirjalla on tärkeä paikkansa. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja palveluissa on kuitenkin omat erityispiirteensä, jotka näin tulevat otetuksi huomioon.

Raija Vanhala

Om Aspergers syndrom hos vuxna

Både i Sverige, såsom i andra skandinaviska länder, har de s.k. utvecklingsrelaterade neuropsykiatriska funktionshindren (Aspergers syndrom, ADHD m.m.) fått ökad uppmärksamhet under de sista 10 till 15 åren. Medan allt fler barn och ungdomar med funktionshinder får diagnos under uppväxtåren, kvarstår det dock ett antal individer vars svårigheter inte blir tydliga förrän de möter de krav vuxenlivet ställer. Inom vuxenpsykiatrin finns det ett stort behov för riktlinjer till en korrekt utredning av dessa individer.

Pekka Tani

Hyvää loppua!

Terhokodin johtaja Juha Hänninen kiinnitti Helsingin Sanomissa 11.8. huomiota siihen, kuinka sattumanvaraista kuolevien potilaiden hoito on. Esimerkiksi Helsingissä sille ei ole suunniteltuja hoitoketjuja eikä yhtään sairaalaosastoa. Tilanne on kaukana EU:n suosituksista. Seuraavan päivän lehdessä puhuivat vastuulliset virkamiehet ja luottamushenkilöt: Saattohoitoon ei tarvita pytinkejä. Ihmiset kiittävät kun saattohoito kyetään järjestämään kotona. Tietenkin saattohoidon järjestämisessä akuuttisairaalassa on ongelmia, nehän on viritetty pelastamaan ihmishenkiä. Helsingissä kuolee niin paljon ihmisiä ettei niitä voi yhteen paikkaan koota. "Ei kukaan halua kuolemaan, ihmiset haluavat elää", sanoo keskeinen luottamushenkilö, lehden mukaan.

Marja Jylhä

Tuskegeen kuuluisa syfilistutkimus

Tuskegee Syphilis Study käynnistyi Alabamassa Tuskegeen ympäristössä 1932 ja jatkui aina vuoteen 1972 saakka. Tutkimuksen, jonka alun perin piti kestää kuusi kuukautta, organisoija oli Yhdysvaltojen Public Health Service. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää myöhäisvaiheen kupan "luonnollinen käyttäytyminen" mahdollisten hoito-ohjelmien kehittämiseksi. Ennen Tuskegee-tutkimusta oli julkaistu laaja tutkimus kupan myöhäisvaiheiden luonnollisesta kulusta valkoisilla miehillä (Oslo Study). Lähtökohta Tuskegee-tutkimukselle oli selvittää vastaava kulku mustilla miehillä, koska a priori sen oletettiin olevan erilainen. Lisäksi amerikkalaistutkimus tulisi olemaan prospektiivinen.

Timo Hannu

Nimismiehen kiharat ja muita kesäkertomuksia

Meillä Sysmässä soraisella Rapalantiellä, joka johtaa suoraan kenraali Waldenin perikunnan hallitsemaan Rapalan kartanoon, näkyvät kesän sadettomuuden aiheuttamat ongelmat. Sora ja hiekka ovat kuivuessaan muodostaneet tasaisen aaltoilevan maton, jota autot edelleen muokkaavat. Lopputuloksena on lainehtiva tie, jota pitkin kulkuneuvot täristellen etenevät. Lehdestä sain lukea, että soratien muhkuroita kutsutaan yleisesti nimellä "nimismiehen kiharat".

Laura Kolbe

Ajattelusta ja ymmärtämisestä lacanilaiseen tapaan

Psykoanalyysin professori Paul Verhaeghea, jonka toinen suomennettu teos on tässä arvioitavana, pidetään lacanilaisen psykoanalyysin yhtenä johtavista hahmoista. Ranskalainen Jacques Lacan oli nimeään kantavan suuntauksen kehittäjä, jonka teoria yhdistää de Saussuren lingvistista ajattelua psykoanalyysiin. Koska teoreettisissa käsitteissä on paljon eroja perinteiseen psykoanalyysiin nähden, on aiheeseen perehtymättömän lukijan viisasta perehtyä jonkinlaiseen "Lacan for beginners" -tyyppiseen kirjaseen välttyäkseen enemmältä hiusten harmaantumiselta. Verhaeghen teoksessakin jää kaipaamaan kirjan loppuun jonkinlaista liiteosaa, jossa määriteltäisiin keskeiset termit ja kaavioitten symbolit.

Jyrki Korkeila

Uskottavasti dementoituvan mielen sisältä

Neurotieteiden tohtori Lisa Genovan kirjoittama romaani Alzheimerin tautiin sairastuvasta psykolingvistiikan professorista on uskottava kuvaus älykkään mielen rapistumisesta. Tarina on taitavasti kerrottu dementoituvan näkökulmasta - tämän perhettä unohtamatta. Dementian edetessä kerrontakin muuttuu yksinkertaisemmaksi ja jopa itseään toistavaksi säilyen kuitenkin koko ajan elävänä ja kiinnostavana. Viisikymmenvuotiaana sairastuva Harvardin professori ei ole kaikkein tyypillisin Alzheimer-potilas, mutta ehkä lääkärilukijan on helpompi samaistua tällaiseen pitkälle koulutettuun päähenkilöön. Kirjan miljööt, Harvardin kampus ja kesämökki Cape Codilla, eivät yhtään vähennä tarinan kiinnostavuutta.

Pertti Saloheimo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030