Jos koronan kurittama opiskelija ei saa YTHS:stä terveyskeskusta parempaa palvelua, mihin sitä tarvitaan?

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS on suomalainen kummajainen. Muualta maailmasta vastaavaa organisaatiota ei löydy.

Alkunsa se sai vuonna 1954.

Opiskelijoille oli terveydenhuollon puutteiden vuoksi ryhdytty 1930-luvulla järjestämään tuberkuloosin varalta keuhkotarkastuksia. Ajatus otti tuulta alleen laajemmin. Helsinkiin perustettiin sodan jälkeen Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimisto, ja myöhemmin YTHS:n toiminta laajeni koko maahan.

Opiskelijoille suunnattu terveydenhuolto on perusteltua. He ovat tulevia aikuisia ja vanhuksia: elämäntavat luodaan nuorena, ja mitä paremmin sairauksia hoidetaan ja ehkäistään nuorella iällä, sitä parempi yhteiskunnalle. Erityisesti mielenterveysongelmilla on taipumusta puhjeta itsenäistymisen kuohuissa.

Raadollisempi syy oli kuntarakenteessa. Ilman YTHS:ää opiskelija olisi takavuosina joutunut käymään lääkärissä kotikunnassaan.

Tämä rajoite on poistunut.

Viime viikolla saimme lukea uutisia siitä, miten YTHS:ltä on vaikea saada aikoja. Opiskelija Julia Sangervo kertoi Helsingin Sanomissa kokemusten ajanvarauksen nihkeydestä olevan yleisiä (1). Moni hakeutuu siksi julkiselle puolelle.

Edessä voi olla seinä. Saatetaan valehdella, ettei opiskelijalla ole oikeutta vastaanottoaikaan julkisella terveysasemalla.

Tiedoksi opiskelijoilla ja terveydenhuollon työntekijöille: kyllä on. Kuten muillakin kansalaisilla.

Ollaan peruskysymyksen äärellä. Jos opiskelija ei saa YTHS:stä terveyskeskusta parempaa palvelua, miksi säätiö on olemassa?

Varsinkin kun YTHS istuu huonosti soteen. Rahoituksen monikanavaisuuden purkua ei palvele se, että opiskelijat vähävaraisina maksavat osan terveydenhuollostaan itse. Vieläpä niin, että maksu on pakollinen käynneistä riippumatta.

Ja miksi juuri korkeakouluopiskelijoille tarvitaan sote-integraatiosta ulos tökkäävä laatikko?

YTHS:llä on olemassaolon oikeutus, jos se tuottaa palvelut tehokkaammin tai paremmin kuin julkinen terveydenhuolto.

Keskustelupalstat eivät mairittele:

”Ajan varaaminen digitaalisesti on helvetillistä.”

”Toiminta kaikin puolin ala-arvoista.”

”Takaisinsoittopalvelu ei toimi mielenterveysasioissa. Just siellä pitäis toimia.”

Koronasulkujen jäljiltä opiskelijoiden mielenterveys on kriisissä. Jos YTHS haluaa säilyttää mandaattinsa, juuri nyt on aika todistaa sen tarpeellisuus. Rahaa on onneksi saatu lisää. Valtio antoi tälle vuodella 4,2 miljoonaa euroa mielenterveyden lisäpalveluihin.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden mukaantulo vuoden 2021 alussa osui onnettomaan ajankohtaan. Palvelujen piiriin tuli yhdessä yössä 140 000 uutta asiakasta. Yhteensä heitä on nyt 270 000.

Opiskelijamäärän kasvattaminen kertoo, että toimintaa kohtaan on luottamusta ja se nähdään tarpeelliseksi. Muutokseen menee aikaa, ja se YTHS:lle sallittakoon. Juuri nyt ei ole aika YTHS:n tarpeen laajempaan arviointiin.

Valtiolta tarvitaan kuitenkin edelleen lisää rahaa koronan seurausten päihittämiseen. Opiskelija ei saa herkässä elämänvaiheessaan pudota YTHS:n ja julkisen terveydenhuollon väliin. Juuri hänen hoitopolkunsa tulee olla selkeä – varsinkin mielenterveyspalveluissa.