Lääkärilehden koronalinja

Julkaisimme edellisessä numerossamme toimittaja Anne Seppäsen artikkelin Suomen koronakeskustelusta . Merkittävätkin asiantuntijat ovat olleet pitkin pandemiaa erimielisiä tieteen tuloksista.

Lääkärilehteä on ennen artikkelia ja sen jälkeen syytetty puolueellisuudesta. Meidän on väitetty tahallaan hämmentävän kollegakuntaa, aiheuttavan epäluottamusta viranomaisia kohtaan ja julkaisevan perusteetonta tutkimustietoa.

Tehtäköön tämä nyt selväksi.

Lääkärilehdellä on ollut ja on koronasta vain yksi linja: puolustamme tutkittua tietoa.

Jos asiantuntijat ovat siitä erimielisiä, edistämme keskustelua.

On totta, että olemme julkaisseet virallista linjaa haastavia kirjoituksia. Demokratiaan kuuluu, että virallista linjaa saa haastaa. Se on osa sananvapautta, jota Lääkärilehti toteuttaa.

Kantamme ei kuitenkaan ole tukea poikkeavia näkemyksiä.

Päinvastoin. Tuemme asiantuntijaorganisaatioiden tutkittuun tietoon perustuvia linjauksia. Esimerkiksi THL:n ja Krarin näkemykset ovat kauttamme varmasti menneet lääkärikunnan tietoisuuteen – niin kuuluu ollakin, sillä tehtävämme on pitää lääkärikunta ajan tasalla.

Nopean haun perusteella olemme julkaisseet kesän ja alkusyksyn aikana yli 20 THL:n ja Krarin näkemyksiin tai tiedotteisiin pohjautuvaa artikkelia. Lisäksi olemme antaneet aina mahdollisuuden kommentoida muita tietoja keskustelukirjoituksilla.

Yksittäisiä artikkeleita tarkastelemalla mielikuva vääristyy. Tärkeintä nähdä Lääkärilehden koronakirjoitukset kokonaisuutena.

Osansa mielikuvien vääristymisessä on asiantuntijaorganisaatioilla itsellään.

Tietojen tarkistaminen kärsii, jos edustajia ei saa kiinni tai he kieltäytyvät kommentoimasta. Ääni jää kuulumatta, ja media saa syytteen yksipuolisuudesta. Siirrymme Lääkärilehdessä siksi journalistiseen käytäntöön, jossa kerromme, milloin olennainen taho ei ole vastannut yhteydenottopyyntöömme tai on kieltäytynyt kommentoimasta.

Katsomme perustelluksi myös esitellä koronasta varhaista tutkimustietoa.

Chicagossa äskettäin pidetyn vertaisarviointikonferenssin yksi viesti oli, että esijulkaisujen (preprint) sisältö harvoin muuttuu olennaisesti ennen päätymistä varsinaiseen tiedelehteen (2).

Alustavaan tietoon liittyy toki riskejä. Tärkeintä on kirkastaa rajoitteet. Onko aineisto kunnollista? Kuka tutkimuksen on tehnyt? Onko se vertaisarvioitu? Onko tuloksia tai niiden merkitystä liioiteltu? Ovatko olosuhteet muuttuneet tutkimuksen jälkeen?

Lopulliset päätelmät tehdään vasta myöhemmin, ja viranomaispäätösten tulee nojautua niihin. Valikoidusti esiin nostettu varhainen tieto auttaa kuitenkin pohtimaan ja puntaroimaan uusista näkökulmista.

Twitterin hälyt ovat erikseen. Niille emme Lääkärilehdessä anna painoa.

Kuten lääketieteellinen päätoimittajamme Pertti Saloheimo edellisessä numerossa huomautti , pandemia vaatii kaikilta hyvää tieteenluku- ja keskustelutaitoa. Lääkärilehti pyrkii edistämään molempia.