Mielekäs sukupuolisensitiivinen kielenkäyttö jäi epäselväksi
Kollegat Katainen ym. viittaavat sukupuolisensitiivisyyttä peräänkuuluttavassa kirjoituksessaan (1) sukupuolta koskevaan THL:n määritelmään.
THL:n mukaan sukupuolella voidaan viitata esimerkiksi (2):
1) Juridiseen sukupuoleen
2) Sukupuolen ruumiillisiin ulottuvuuksiin kuten anatomiaan, kromosomeihin tai hormoneihin
3) Sukupuolelle annettuihin sosiaalisiin merkityksiin ja sukupuolinormeihin
4) Sukupuoli-identiteettiin
Samassa yhteydessä THL kuitenkin mitätöi tätä multidimensionaalista ja kontekstiriippuvaista tapaa ymmärtää sukupuoli arvottamalla määritelmän 4 muiden yläpuolelle: ”Yksilötasolla itse määritelty sukupuoli eli kokemus ja määritelmä omasta sukupuolestaan on suositeltavin tapa ymmärtää sukupuoli”.
Sukupuolen varsinainen essentia olisi tällöin introspektion kautta tehty havainto oman itsen ”mieheydestä” tai ”naiseudesta” tai niiden puutteesta. Biologinen dimorfismi on tämän määritelmän kannalta epäolennaista.
Katainen ym. jakavat tämän näkemyksen, ja kyseenalaistavatkin kokonaan määritelmän 2: ”Erityisesti kohtua, munasarjoja, penistä, kiveksiä ja eturauhasta käsittelevissä artikkeleissa termien nainen ja mies käyttö on turhaa ja virheellistä.”
THL:n määritelmään 2 perustuvasta sukupuoliterminologiasta voi olla kuitenkin lääketieteessä vaikeaa ja epätarkoituksenmukaista hankkiutua eroon. Se identifioi kaksi biopsykososiaalisesti relevanttien muuttujien suhteen toisistaan eroavaa populaation osajoukkoa. Vaikka Katainen ym. kannustavatkin lääketieteellisiä medioita edelläkävijyyteen ja menneestä arvomaailmasta vapaaseen kielenkäyttöön, myös Katainen on omassa tieteellisessä tuotannossaan pitäytynyt perinteisessä cis-normatiivisessa sukupuolittamisessa (3,4,5,6). Kollega Kataisen synnytys- ja naistentautiopin alaan kuuluvassa väitöskirjassa sana woman (monikossa tai yksikössä) esiintyy yli 700 kertaa ja on määritelty avainsanaksi (7) – nähdäksemme täysin tarkoituksenmukaisesti ja hyvää tieteellistä kielenkäyttöä noudattaen.
Edistyksellisyyteen, huomaavaisuuteen ja tieteelliseen johdonmukaisuuteen pyrkivän kielenkäyttäjän on näin ollen vaikea muodostaa aidosti inspiroivaa kokonaiskäsitystä Kataisen ym. viestistä.
- 1
- https://www.laakarilehti.fi/mielipide/missa-viipyy-sukupuolisensitiivisyys/?public=cc9c49775ad62a2e675e5d6fcfb2dc4e
- 2
- https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/sukupuolen-moninaisuus
- 3
- Katainen RE, Engblom JR, Siirtola TJ, Erkkola RU, Polo-Kantola P. Climacteric symptoms in middle-aged women with chronic somatic diseases. Maturitas. 2016 Apr;86:17-24. doi: 10.1016/j.maturitas.2016.01.005. Epub 2016 Jan 15. PMID: 26921923.
- 4
- Katainen RE, Engblom JR, Vahlberg TJ, Polo-Kantola P. Psychometric properties of the Finnish version of the Women's Health Questionnaire. Menopause. 2017 Aug;24(8):923-931. doi: 10.1097/GME.0000000000000874. PMID: 28538601.
- 5
- Katainen RE, Siirtola TJ, Engblom JR, Erkkola RU, Polo-Kantola P. A population-based survey of quality of life in middle-aged Finnish women. Menopause. 2015 Apr;22(4):402-13. doi: 10.1097/GME.0000000000000335. PMID: 25268405.
- 6
- Katainen R, Engblom JR, Polo-Kantola P. Climacteric-related symptoms in menopause transition and beyond: a prospective 19-year follow-up study on previously hysterectomized women. Menopause. 2018 Aug;25(8):890-896. doi: 10.1097/GME.0000000000001091. PMID: 29509601.
- 7
- Katainen, R. Climacteric-Related Symptoms in Midlife and Beyond – Studies Using the Women’s Health Questionnaire. Turun yliopiston julkaisuja. 2018. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/146245/AnnalesD1394Katainen.pdf?sequence=1&isAllowed=y