Koronastrategia velvoittaa suojelemaan erityisesti sote-henkilöstöä.

Nohynek, Melin ja Helve kirjoittivat Lääkärilehdessä 5.9. , että koronarokotteen suojateho pitää ymmärtää oikein. Olin haastattelussa kysynyt, milloin yli 12 kuukautta sitten rokotettu terveydenhuollon työntekijä saa boosterin .

Kirjoittajat antoivat ymmärtää, että olin ymmärtänyt suojatehon heikkenemisen virheellisesti. Perusteluna olleesta kuvaajasta puuttuivat kuitenkin X- ja Y-akselien asteikot sekä kirjallisuusviite.

Kirjoittajien väitettä vastaan sotii myös se, että vastikään julkaistun tiedonannon perustella suoja sairaalahoitoa vastaan on 12 kuukauden kuluttua kolmannesta boosterista alhainen.

Nohynek, Melin ja Helve sanoivat myös: ”Jos vakavan taudin lisäksi haluaisimme estää koronatartuntoja edes kohtuullisen tehokkaasti, sote-ammattilaisia pitäisi rokottaa muutaman kuukauden välein. Tämä ei olisi Suomen koronarokotusstrategian mukaista.”

Suomen koronarokotusstrategiassa lukee: Sote-henkilöstöä halutaan erityisesti suojella vakavilta infektioilta.

Strategia toteaa, että lievät ja oireettomatkin infektiot voivat aiheuttaa tartuntavaaran riskipotilaille. Lievästäkin koronasta johtuvat poissaolot voivat olla merkittäviä terveydenhuollon kantokyvylle.

Esimerkiksi kuuden kuukauden rokotusväli olisi strategian pohjalta kuitenkin perusteltua. Haluan täsmentää, etten ole ehdottanut rokottamista kahden kuukauden välein.

Hybridi-immuniteetissa kirjoittajat viittaavat työhön, josta ei ole esitetty edes preprint-artikkelia (kirjallisuusviite 5 Bobrovitz ym). Jos kirjoittajat ovat mukana työssä tai heillä on sisäpiiritietoa, heidän tulee esittää riittävästi tietoa, josta riippumaton tutkija pystyy muodostamaan mielipiteensä.

Keskustelu ei ole vieläkään vastannut alkuperäiseen kysymykseeni: milloin yli 12 kuukautta sitten rokotettu henkilöstö saa boosterirokotteen?