Nuorten syrjäytymisen ehkäisy vaatii pysyvyyttä
Paakkari ym. nostivat alkuperäistutkimuksessaan Lääkärilehdessä esiin nuorten terveyden ja terveyserot (1). Olemme samaa mieltä, että keskeisin tapa saada tietoa on nuorilta itseltään.
Diakonia-ammattikorkeakoulussa kaksi kertaa vuodessa julkaistava ZekkiSuomi-tilannekuva (2) perustuu nuorten vastauksiin ympäri Suomen. Tuorein tilannekuva kertoo, että nuoret hakeutuivat eniten yksinäisyyteen, identiteettiin, parisuhteisiin sekä talouden hallintaan liittyviin palveluihin.
Tilannekuva vahvistaa myös sen, että pojat arvioivat olevansa tyytyväisimpiä elämäänsä.
Nuorten syrjäytymistä ehkäisevässä terveydenhuollossa tuleekin vahvistaa rinnalla kulkevaa työotetta ja pysyvyyttä. Varhaista ja monialaista tukea tarvitsevan nuoren tunnistaminen on keskeistä.
Tärkeä on myös kuunnella ja arvostaa nuorten näkemyksiä häntä koskevissa asioissa sekä tuoda hyväksyvää kohtaamista lääketieteellisen avun rinnalle (3).
Sen lisäksi, että nuorilta itseltään kerätään kokemustietoa, lääkäreiden on tärkeää tuntea oman alueensa väestö ja toimintaympäristöt, koska he ovat avainasemassa huono-osaisuuden ja eriarvioisuuden kampittamisessa.
Tässä voi ottaa avuksi Huono-osaisuus Suomessa -karttasivuston, joka tarjoaa visuaalista ja monipuolista tietoa huono-osaisuudesta. Tiedoista huomataan, että huono-osaisuus muodostuu kasautuvista hyvinvointivajeista ja eriytyy (4).
Merkitykselliseen kasvuympäristön käsitteeseen on hyvä sisällyttää myös luontoympäristön suomat hyvinvointivaikutukset lapsille ja nuorille (5).
Sukupuoleen ja perheen varallisuuteen liittyvää terveyden eriarvoistumista ei ole ainoastaan syytä seurata, vaan siihen on puututtava sitkaasti.
Pohdittavaksi jää, tarvitsevatko nuoret erilaisia interventioita riippuen siitä, onko heidän tilanteensa seurausta ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta vai heidän elämässään viime vuosina tapahtuneista muutoksista. Joka tapauksessa onnistumisen mahdollisuudet kasvavat nuorilähtöisellä sekä monialaisella ja -tieteisellä yhteistyöllä.
Nuoret tarvitsevat arjen rakentamiseen keskittyvää tukea, jotta arki rakentuisi niin kestäväksi, että vastoinkäymisten kanssa pärjätään (6). Oikea-aikainen ja oikeanlainen apu lapsille sekä nuorille edellyttää heidän hyvinvointinsa kokonaisvaltaista tarkastelua ja hallintaa.
- 1
- Kirjallisuutta
- 2
- Paakkari L, Kulmala M, Markkanen I, Lyyra N, Ojala K. Eriarvoisuus näkyy lasten ja nuorten itsearvioidussa terveydessä. Suom Lääkäril 2025;80:e42560, www.laakarilehti.fi/e42560
- 3
- ZekkiSuomi-tilannekuva. https://www.diak.fi/2025/01/20/zekkisuomi-tilannekuva-2025-1/
- 4
- Wiens V, Paananen R, Surakka A. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan terveydenhuoltoa. Yleislääkäri 2/2020
- 5
- Wiens V, Zitting J, Kainulainen S. Havaintoja huono-osaisuudesta Suomessa – haasteet ja ratkaisut. Yleislääkäri 3/2024.
- 6
- Puhakka R, Hakoköngäs, E. Adolescents’ experiences in nature: Sources of everyday well-being. Journal of Leisure Research, 55(2), 250–269. https://doi.org/10.1080/00222216.2023.2204346
- 7
- Veneskoski V, Wiens V. Uusia avauksia keskusteluun nuorten mielenterveydestä. Dialogi 3.2.2025 https://dialogi.diak.fi/2025/02/03/uusia-avauksia-keskusteluun-nuorten-mielenterveydesta/