Mielipide

Vaikuttavuuden mittaamisessa on syytä siirtyä tekoihin

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden valinta on yksi sote-uudistuksen tärkeimmistä päätöksistä.

Pirjo RäsänenMaija HytönenSami PakarinenHarri SintonenMarja BlomRisto P. RoineOlli-Pekka RyynänenAnu Maksimow
ADOBE/AOP

Lääkärilehti on syksystä 2021 lähtien julkaissut artikkelisarjaa terveystaloustieteestä. Sarjan kirjoittajaryhmässä olemme huolissamme vaikuttavuuden mittaamisesta ja arvioinnista hyvinvointialueilla.

Terveydenhuollon tavoite on tuottaa vaikuttavuutta eli terveyshyötyä. Sitä tuotetaan hoitamalla sairaus, helpottamalla oireita ja parantamalla jokapäiväistä selviytymistä sekä terveyteen liittyvää elämänlaatua. Hyödytön eli ei-vaikuttava hoito on epäeettistä ja siihen käytetyt resurssit pois muusta hoidosta.

Hoitojen käyttöönotot perustuvat satunnaistettuihin tutkimuksiin, HTA-arviointeihin (health technology assessment) ja niiden tuottamiin hoito-ohjeistuksiin. Koska satunnaistettuihin tutkimuksiin osallistuvat ovat usein valikoituja, tarvitaan arkivaikuttavuuden mittaamista. Vain siten voidaan arvioida terveyshyöty oikeassa elämässä.

Terveydenhuollon johtaminen perustuu perinteisesti suoritteisiin ja yksikkökohtaisiin budjetteihin. Vaikuttavuuteen perustuvassa johtamisessa tuloksia mitataan kuitenkin potilaan elämänlaadulla ja hoidon lopputuloksella, ei pelkästään toimenpiteiden määrällä.

Yksi tärkeimmistä vaikuttavuuden mittareista on potilaan oma kokemus (patient reported outcome measure, PROM). Arkivaikuttavuuden PROM-mittareiksi käyvät yleiset elämänlaatumittarit ja sairauskohtaiset mittarit. Ne yhdessä kertovat potilaan terveyshyödyn hyvin.

Tavoite on maksimoida kustannusvaikuttavuus, käytettyjen resurssien suhde terveyshyötyyn. Tarkastelu siirtyy välisuoritteista (esimerkiksi käynnit, leikkaukset, toimenpiteet) terveyshyötyyn.

Lue myös

Arkivaikuttavuus tulee mitata ja kustannukset laskea hyvinvointialueilla systemaattisesti yli hoitopolkujen. Tietojärjestelmien tulee tukea vaikuttavuusperusteista johtamista ja hajallaan olevat tiedot tulee yhdenmukaistaa sekä integroida. Vaikuttavuustiedon kerääminen on hyvä automatisoida. Samoin potilaiden omien arviointien siirtyminen potilasportaaleista tietojärjestelmiin. Organisaatiorakenteiden tulee tukea vaikuttavuusperusteista operatiivista johtamista.

Kun tavoitteena on optimoida terveyshyödyt ja varmistaa hyötyjen mitattavuus, hoitoprosessit kehittyvät samalla.

Hyvin validoitu yleinen elämänlaatumittari kertoo hoidoilla saavutettavat laatupainotetut elinvuodet (QALY). Yhdistämällä QALY:t kustannuksiin voidaan vertailla hoitojen kustannusvaikuttavuuksia.

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden valinta on yksi sote-uudistuksen tärkeimmistä päätöksistä. Mittareista tärkeimmän, yleisen elämänlaadun mittarin, valinta kannattaa perustaa yliopistosairaaloissa parin vuosikymmenen aikana kertyneeseen kokemukseen vaikuttavuustiedon keräämisestä.

Kirjoittajat

Pirjo Räsänen dosentti, FT, esh, arviointijohtaja Helsingin yliopisto ja Hus

Maija Hytönen dosentti, ma. osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja Hus

Sami Pakarinen LT, vs. arviointiylilääkäri Helsingin yliopisto ja Hus

Harri Sintonen VTT, professori emeritus Helsingin yliopisto

Marja Blom professori emerita Helsingin yliopisto

Risto P. Roine professori emeritus Itä-Suomen yliopisto

Olli-Pekka Ryynänen professori emeritus Itä-Suomen yliopisto

Anu Maksimow dosentti, vs. hallintoylilääkäri Helsingin yliopisto ja Hus

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030