Ammatinharjoittajalääkäri katsoo jopa 17 potilasta päivässä – Ylilääkäri: Miksi 4–5 potilasta olisi ok?
Elokuussa ammatinharjoittajana aloittanut Henri Ikonen kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että hän näkee potilaita nyt enemmän kasvokkain. "Omalääkärimalli motivoi paremmin", Ikonen sanoo.
– Tässä taannoin oli sellainen päivä, että yksi yrittäjälääkäreistämme katsoi vastaanotolla päivän aikana 17 potilasta, kertoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ylilääkäri Emil Heinäaho .
Hän vetää hyvinvointialueella omalääkärimallihanketta, joka on edennyt alun pienen takkuilun jälkeen vauhdilla.
– Tämän vuoden lopussa Länsi-Uudellamaalla on yhdeksän ammatinharjoittajamallin piirissä toimivaa lääkäriä. Kesän hankinnassakin kävi niin, että kaikkiin kolmeen Espooseen haussa olleeseen vastuuväestöön saatiin yleislääketieteen erikoislääkäri. Tarjouksia tuli enemmän kuin voitiin ottaa sisään.
Henri Ikonen aloitti ammatinharjoittajana Leppävaaran terveysasemalla elokuussa. Aiemmin hän työskenteli terveyskeskuslääkärinä nelisen vuotta.
Ikonen kertoo olevansa jo lyhyen kokemuksen perusteella tyytyväinen.
– Työn luonne on mielestäni hyvä. Vuosi sitten minulla oli tiimimallissa noin kaksi kertaa viikossa ohjaavan lääkärin työtä, eli tein etälääkäröintiä hoitajien konsultaation perusteella. Tällä hetkellä näen potilaat vastaanotolla tai soitan heille. Tiimimallissakin tuli onnistumisia, mutta tämä on jotenkin yksinkertaisempi ja mukavampi tapa työskennellä, koska näen potilaita enemmän. Perustyötä on enemmän ja himmeliä vähemmän.
Ikonen on vuokralääkäriyrityksen palkkalistoilla, ja sen kautta hänet vuokrataan Espoolle.
Emil Heinäahon mukaan suurin osa ammatinharjoittajalääkäreistä on tullut juuri vuokralääkäriyritysten kautta.
– Firmat hoitavat kaiken hallinnollisen, mikä on lääkärien etu. Toisaalta firmat myös ottavat omansa lääkärin palkkiosta. Hyvinvointialueena emme maksa firmoille erikseen mitään.
"Omalääkärimalli motivoi paremmin"
Henri Ikosella on reilun 2 000 potilaan väestövastuu.
– Työskentelen tällä hetkellä sadan prosentin työajalla. Jos haluaisin jossain kohtaa tehdä vaikka 80-prosenttista, neuvottelisimme väestövastuun koosta uudelleen.
Ikonen pyrkii omaa väestöä hoitaessaan ratkaisemaan vastaanotoilla mahdollisimman monta asiaa samalta potilaalta.
– Olen tähän aiemminkin pyrkinyt, mutta omalääkärimalli motivoi paremmin toimimaan niin. Kiireisimpinä päivinä olen katsonut kymmenisen potilasta, ja näihin on voinut sisältyä muutama tunnin mittainen vastaanotto. Osa potilaista hyötyy siitä, että vastaanotolla hoidetaan monta asiaa, mutta toki joukkoon mahtuu myös niitä käyntejä paljon, joissa hoidetaan yksi asia ja sillä sipuli.
Vastaanottoja enemmän kuin virkalääkäreillä
Heinäahon mukaan ammatinharjoittajalääkäreiden hoidon saatavuus- ja jatkuvuusluvut ovat olleet hyviä.
– Mielenkiintoista on se, että heillä on ollut vastaanottokäyntejä enemmän kuin virkalääkäreillä. Suomessahan terveyskeskuslääkärillä on 3–5 vastaanottokäyntiä per työpäivä. Ammatinharjoittajilla määrät pyörivät 5–12 vastaanotossa.
Heinäaho haluaakin kyseenalaistaa vastaanottojen määrää.
– Tähän mennessä on puhuttu toistuvasti siitä, että suomalainen terveyskeskuslääkäri katsoo vastaanotolla keskimäärin 4–5 potilasta per työpäivä. Suomessa on löydetty runsaasti selityksiä sille, että nämä määrät olisivat ok.
Heinäaho lisää, että yrittäjälääkärien kohdalla pitkiä, yli 30 minuutin käyntejä on paljon, koska he vasta tutustuvat väestöönsä. Jatkossa käynnit mahdollisesti lyhenevät.
17 vastaanottoa päivässä kuulostaa kuitenkin aika paljolta.
– Ei ole olemassa selvää lukua sille, kuinka monta potilasta pitäisi katsoa. 10–20 käyntiä per päivä on tavanomaista muissa maissa, eikä siinä ole nähty isompaa ongelmaa. Liika on tietysti liikaa, mutta jotta vastaanotolle pääsisi, pitäisi niitä vastaanottoaikoja sitten olla. Suomessa tuskaillaan, kun terveyskeskuslääkärille ei pääse. Syy tähän ei ole lääkäreiden laiskuus. He haluaisivat selvästi tehdä paljon enemmän vastaanottoa.
