Apua, onko paikalla lääkäriä?
Kun hätätilanne yllättää vapaa-ajalla, lääkärin keinot ovat rajalliset. Ensihoidon vastuulääkäri Tuomas Väisälä rohkaisee silti toimimaan.
”Onko paikalla lääkäriä?”
Hätähuuto on tuttu monista elokuvista ja tv-sarjoista. Usein paikalle pyyhältää sankarillinen hahmo, joka ottaa tilanteen kuin tilanteen haltuun varmoin ottein.
Tosielämässä, jos lääkäri kohtaa hätätilanteen vapaa-ajalla, keinot ovat hyvin rajatut ilman välineitä tai sairaalaympäristöä.
Auttaa silti täytyy, edes yrittää.
Aiheesta luennoi anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Tuomas Väisälä Nuori lääkäri -päivillä Helsingissä 10. lokakuuta. Väisälä työskentelee Hus Akuutissa ensihoidon vastuulääkärinä Hyvinkään alueella.
Tilanteet, joissa tarvitaan hätäapua, voivat olla esimerkiksi sairauskohtaus kaupassa, väsyneen juhlijan tajunnanlasku pikkutunneilla tai hengenvaarallinen liikenneonnettomuus moottoritiellä.
Väistälän ydinviesti on: Jos teet edes jotain auttaaksesi, et voi kovin pahasti mokata.
Vastuuta ei tule ottaa yllättävässä tilanteessa enempää kuin voi kantaa, vaan pysytellä oman osaamisensa rajoissa. Sankarillista hätäkirurgiaa tienvarressa ei satunnaiselta ohikulkevalta lääkäriltä odoteta, eikä siihen moni pystyisikään.
– Suurimmat odotukset ovat usein lääkärillä itsellään, arvelee Väisälä.
Hälytä apua
Erityisen tärkeää on muistaa hälyttää paikalle apua viiveettä, mikäli tilanne niin vaatii. Jos ei itse voi soittaa hätänumeroon, tulee huolehtia, että joku muu tekee sen.
Puhelimessa tulisi malttaa vastata hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin, vaikka ne tuntuisivat itsestäänselvyyksiltä tai epäolennaisilta. Hätäpuhelut kulkevat tarkan kaavion mukaan, jotta protokolla pyörii ja oikea ensihoitotehtävä saadaan liikkeelle, muistuttaa Väisälä.
Siksi turhan innokas lääkäri voi tahtomattaan hidastaa avun saamisen prosessia, jos ei vastaa kysymyksiin selkeästi.
– Hätäpuhelussa ei saa puhua lääkärislangia, hän neuvoo.
Tapahtumapaikalla annettavaa hoitoa määrittää elottomuuden tunnistaminen. Olennaisia kysymyksiä ovat: onko potilaalla massiivista ulkoista verenvuotoa, vastaako tämä puhutteluun tai ravisteluun, hengittääkö?
– Potilaan alkuarvion tekeminen vie noin 10 sekuntia, arvioi Väisälä.
Kun ensihoito sitten saapuu, antakaa heidän ottaa tilanne haltuun ja siirtykää itse sivuun, hän painottaa.
– Vaikka olette lääkäreitä, tarjoutukaa avuksi, mutta älkää ryhtykö johtamaan ensihoidon toimintaa.
Mitä jos...
Tapahtuneen jälkeen myös auttaja voi tarvita apua. Henkinen kuormitus tulee usein viiveellä.
Väisälä näkee, että lääkäreillä on muita paikalle sattuneita auttajia korkeampi riski alkaa jälkikäteen pyöritellä mielessä omaa toimintaa.
Teinkö oikein? Olisiko pitänyt tehdä jotain enemmän tai toisin? Olisiko kuitenkin pitänyt koittaa sitä, tätä tai tuota?
On tärkeää tunnistaa itsessään oireet, kuten väsymys ja tavallista herkempi ärsyyntyminen, ja hakea ajoissa apua. Sitä saa esimerkiksi työterveyshuollon kautta.
Yleisöstä kysytään, voiko saada jälkikäteen tiedon, miten autettavalle kävi. Valitettavasti ei, koska potilastiedot ovat salassa pidettäviä, Väisälä vastaa.
Ei voi muuta kuin jatkaa eteenpäin ja rohkaistua auttamaan myös jatkossakin.
Tiesitkö, että ...
Lääkärillä ja muilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä, on laissa määritelty velvollisuus auttaa aina kiireellisen hoidon tarpeessa olevaa.
Hätätilanteessa annettu hoito on aina vakuutettu. Kiireellinen hoito muualla kuin terveydenhuollon toimintayksikössä on potilasvakuutettu suoraan lain auttamisvelvollisuutta koskevan erillisen säännöksen nojalla.
Hätäensiavun antaminen liittyy vahvasti lääkärin etiikkaan ja lääkärin valaan.
