Apulaisoikeusasiamies: Naisia syrjitty epilepsialääkkeen korvattavuudessa
Neurologi Jari Kankaanpää teki kantelun, koska koki raskautta toivovien epilepsiapotilaiden tilanteen epäoikeudenmukaiseksi.
Yleistyvää epilepsiaa sairastavat hedelmällisessä iässä olevat tytöt ja naiset ovat joutuneet lääkekorvauksen saamisessa syrjityiksi, katsoo eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin.
Asiasta kanteli neurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Jari Kankaanpää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.
– Yleistyvää epilepsiaa sairastavien potilaiden osalta korvauskäytäntö on johtanut siihen, että naiset saavat miehiä huonommat etuudet, Kankaanpää perustelee kanteluaan.
Hän teki kantelun potilaiden puolesta, koska koki tilanteen epäoikeudenmukaiseksi.
Tiettyjen epilepsiatyyppien taustalla on synnynnäinen alttius hermoverkkojen liialliselle aktivoitumiselle. Näitä epilepsiatyyppejä kutsutaan yleisesti nimellä ”yleistyvät epilepsiat”. Valproaatti on niiden hoidossa käytettävä ensisijainen lääke.
Valproaatti lisää raskauden aikana käytettynä sikiön rakennevaurioiden ja autismin kirjon häiriöiden riskiä. Siksi sitä ei epilepsian Käypä hoito -suosituksen mukaan saa käyttää tytöillä tai hedelmällisessä iässä olevilla naisilla, vaan kohtauksettomuuteen on pyrittävä ensisijaisesti lamotigiinilla tai levetirasetaamilla.
Lamotigiinillä ja levetirasetaamilla korvattavuus vain lisälääkkeenä
Suomessa epilepsialääkkeet ovat olleet ylemmän erityiskorvauksen (100 % korvauksen) piirissä. Lamotigiinille ja levetirasetaamille ylemmän erityiskorvauksen saa kuitenkin vain silloin, kun lääkettä käytetään lisälääkkeenä yhdessä toisen lääkkeen kanssa.
Yleistyvää epilepsiaa sairastaville miespotilaille voidaan aloittaa valproaatti, johon he saavat täyden korvattavuuden. Mikäli se ei riitä hoitamaan oireita, heille voidaan aloittaa myös lamotrigiini sekä levitirasetaami, joihin miehet saavat elinikäisen ylemmän erityiskorvauksen. Heiltä voidaan myös lopettaa valproaatti ilman, että erityiskorvausoikeus poistuu.
Naispotilaille myönnetään näistä turvallisiksi todetuista epilepsialääkkeistä ainoastaan peruskorvaus, mikäli valproaatti ei ole käytössä.
Kankaanpää toi kantelussaan esiin, että korvauskäytäntö johtaa siihen, että äitiydestä haaveilevat tiettyjä epilepsiatyyppejä sairastavat potilaat joutuvat taloudellisesti heikompaan asemaan miespotilaisiin verrattuna.
– On mielestäni väärin äitiydestä haaveilevia epilepsiapotilaita kohtaan, että heidän lääkkeellään on vain 40 prosentin korvattavuus, Kankaanpää sanoo.
Tästä jää vuodessa maksimissaan 600 euroa maksettavaa potilaalle. Lääke myös jää usein käyttöön koko elämän ajaksi, koska toimivaa lääkitystä ei yleensä kannata vaihtaa.
– Osa potilaista on työelämän ulkopuolella, ja se on heille kova summa maksettavaksi, vain siitä syystä, että he sattuvat olemaan alttiita tälle epilepsiamuodolle ja haluavat tulla raskaaksi, Kankaanpää sanoo.
Neurologikunta on jo pitkään pyrkinyt vaikuttamaan asiaan, mutta se ei ole herättänyt vastakaikua. Lääkeyrityksillä ei ole intressiä hakea kauan käytössä olleen lääkkeen korvauskäytäntöön muutosta.
– Ongelma on, että lamotigiinille ja levetirasetaamille ei ole myyntilupaa tähän epilepsiamuotoon, siksi lääkkeiden hintalautakunta on toiminut näin, Kankaanpää sanoo.
Vielä muutamia vuosia sitten korvattavuuslausuntoja meni näissä tilanteissa Kelassa läpi, mutta viime vuosina ne on hylätty kaikilta.
Sukupuoleen perustuvaa syrjintää
Sakslin totesi asiaa selvitettyään, että tilanne on tasa-arvolain 7 § 2 momentin kohdassa tarkoitettua välitöntä sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
Hän pitää tilannetta ongelmallisena myös muuten. Perusoikeusuudistuksen esitöissä todetaan, että oikeusjärjestys antaa eri tavoin suojaa myös ennen syntymää. Osittain tämä toteutuu raskaana olevalle annettavan perusoikeusturvan välityksellä.
Sakslin toteaa, että sairausvakuutuslain lääkekorvauksia koskeva sääntely on johtanut tilanteeseen, joka muodostaa poikkeuksen raskaana olevan ja sitä kautta syntymättömän lapsen terveyttä turvaavasta lainsäädännön ja oikeuskäytännön kokonaisuudesta.
Sakslin korostaa, että oikeus äitiyteen ja isyyteen kuuluu ihmisen luovuttamattomiin oikeuksiin, eikä se saa muodostaa syrjinnän perustetta millään yhteiskuntaelämän alueella. Hän pitää syrjintää tässä asiassa erityisen moitittavana.
Apulaisoikeusasiamies on saattanut käsityksensä menettelyn lainvastaisuudesta Kelan, lääkkeiden hintalautakunnan ja sosiaali- ja terveysministeriön tietoon.
