Lääkärikunta ja Suomi menettivät viisaan ihmisen.

Lääkäriliitto ja Lääkäriseura Duodecim tiedottivat eilen illalla arkkiatri Risto Pelkosen kuolleen lyhyen sairastamisen jälkeen. Järjestöt surevat arkkiatrin poismenoa ja toivovat omaisille rauhaa surun keskellä.

Pelkonen kantoi arvonimeä kunnialla ja nautti laajaa arvostusta. Arkkiatri nousi hänen kaudellaan eettiseksi keskustelijaksi ja lääkärikunnan omaksitunnoksi.

Pelkonen oli vankkumaton humaanisuuden mutta myös tutkimukseen perustuvan lääketieteen puolustaja. Hän suhtautui lämpimästi kollegoihin nuorimmista vanhempiin asemasta ja kokeneisuudesta riippumatta.

Silmäkulmassa oli pilkettä silloin, kun sille oli tilaa.

Läsnä arjessa

Lääkärilehden vuonna 2022 haastattelemat vaikuttajat arvostivat myös Pelkosen valmiutta käyttää rooliinsa aikaa. Hän osallistui aktiivisesti lääkärijärjestöjen tilaisuuksiin sekä lääkärinuran etappeihin ja elvytti lääkärinvalatilaisuudet eloon. Puheensa hän kirjoitti itse.

– Risto oli kiitettävästi läsnä lääkärin arjessa ja juhlassa, kuului yksi kommentti.

Pelkonen vastusti terveyspalvelujen yksityistämistä ja nosti esiin, että yksityisellä sektorilla huomio on terveyden sijasta rahassa.

Hän kyseenalaisti myös kilpailuttamista. Sillä ei hänen mukaansa paranneta terveydenhoidon laatua eikä alenneta kustannuksia.

Isä ylilääkäri

Risto Lauri Agathon Pelkonen syntyi Iisalmessa vuonna 1931 ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1950. Hän asui lapsuudessaan Helsingin Naistenklinikalla, missä isä työskenteli ylilääkärinä.

Lääketieteen lisensiaatiksi Pelkonen valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1957 ja väitteli tohtoriksi 1963. Aiheena oli lipoproteiinien aineenvaihdunta sydäninfarktipotilailla.

Seuraavana vuonna hän valmistui sisätautien erikoislääkäriksi. Myöhemmin hän erikoistui vielä endokrinologiaan.

Sisätautien dosentiksi Pelkonen nimitettiin vuonna 1967, ja professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1990.

Arkkiatrin arvonimen tasavallan presidentti myönsi Pelkoselle vuonna 1995.

Kaarnahahmoja

Eläkeläisenä arkkiatrista sukeutui taiteilija: lastenlasten huviksi veistetyistä kaarnahahmoista syntyi lopulta kokonainen Tuohelan kylä.

Kaarnahahmoja on kotimaan lisäksi esiintynyt näyttelyssä Moskovassa ja Brandenburgissa, Saksassa, ja niistä on julkaistu kaksi kirjaa. Pysyvä näyttely on saanut kodin Syöpäklinikan aulassa.

Lääkärilehteen Pelkonen kirjoitti perinteisesti vuoden ensimmäiseen numeroon pääkirjoituksen. Hän pureutui elämään, kuolemaan ja ihmiskunnan kohtaloon.

Lainaus vuodelta 2021 tiivistää Pelkosen humaaniuden ja viisauden: "Toivo on tieteessä ja taiteessa, tulevaisuus nuorten käsissä."