Asetus ei edellytä kuulustelua
Koulutuspäällikkö: Erikoisalojen välinen ero tentin läpäisyssä on huomattava.
Erikoislääkäriksi voisi valmistua ilman tenttiäkin – periaatteessa.
– Nykyinen asetus ei edellytä enää tenttiä. Käytännössä kaikilla erikoisaloilla se kuitenkin edelleen on, toteaa Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro .
Osana erikoislääkärikoulutuksen kehittämistä pyritään parantamaan myös osaamisen arviointia. Karttunutta tietoa ja taitoa voidaan arvioida jo koulutuksen aikana monilla tavoilla, joissa arvioidaan esimerkiksi erikoisalakohtaisten osaamisperustaisten välitavoitteiden saavuttamista.
– Saattaa olla, että osa erikoisaloista tulee kuulustelusta luopumaan, monet varmasti tämän säilyttävät.
Oikeaa läpäisyprosenttia ei ole
Lääkärilehti julkaisi viime perjantaina vertailun erikoislääkäritenttien läpäisystä. Keskimäärin hyväksytyn tuloksen sai 87 prosenttia osallistuneista vuosina 2020–2021.
– Voidaan pitää yllättävänä, että keskimääräinen läpäisyprosentti on erikoisalojen välillä huomattava. Liikutaan 61–100 prosentin välissä, ero on aika iso.
– Mikä on oikea läpäisyprosentti? Ei sellaista ole. Ei liene perusteltua tai tarpeellista, että kaikissa tenteissä pitäisi olla jokin kiinteä läpäisy- tai hylkäysprosentti.
Vuoden sisällä tenttien välillä on ollut eroja: jonkin on läpäissyt vain 20 prosenttia kokelaista, ja saman aineen toisessa kokeessa ovat onnistuneet kaikki.
– Erikoisaloilla on eri käytäntöjä, mutta ainakin osalla vastuu kysymyksistä kiertää. Jos prosentit eivät kerrasta toiseen merkittävästi heittele, läpäisyn edellytykset pysyvät lähtökohtaisesti samantyyppisellä tasolla valmistelevasta tiedekunnasta ja tentaattorista riippumatta.
Sattumalla on kuitenkin merkittävä osansa, koska monella erikoisalalla tenttijöiden määrät voivat olla hyvin pieniä. Syvempi arviointi edellyttäisi pidemmän aikavälin seurantatietoa.
