Eloisaan viidennet yt:t
Neuvottelut koskevat koko henkilöstöä.
Etelä-Savon hyvinvointialue (Eloisa) on aloittanut yhteistoimintaneuvottelut. Ne ovat alueella jo viidennet.
Tavoitteena on neuvotella toimenpiteistä, joilla aluehallituksen vuoden 2026 talousarvioon esittämät euromääräiset sopeuttamistavoitteet saavutetaan.
Aluehallituksen hyväksymä talousarvioraami tähtää noin 10 miljoonan euron ylijäämään vuonna 2026. Tämän saavuttaminen tarkoittaa, että kustannuksia pitää sovittaa ensi vuonna noin 25 miljoona euroa pienemmiksi.
Alustavan arvion mukaan talouden sopeuttamiseen liittyvät muutokset koskisivat noin 600 henkilöä. Lähtökohtaisesti neuvottelut koskevat koko henkilöstöä, sillä kaikkiin ammattiryhmiin voi tulla välittömiä tai välillisiä vaikutuksia.
Mahdollisia henkilöstövaikutuksia ovat muun muassa työtehtävien ja työaikamuodon muutokset, työnteon paikkojen muutokset, osa-aikaistamiset, irtisanomiset ja lomautukset.
– Yt-neuvotteluista näyttää tulleen talousarvion laadinnan yhteydessä jo valitettavasti rutiinia. Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä aiheuttaa meillä jatkuvan sopeutuksen tarpeen. Teemme kovasti töitä, jotta siihen saataisiin korjaus, sanoo hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä tiedotteessa .
Taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä sanoo, että rahoitusjärjestelmä eriyttää hyvinvointialueiden välistä kehitystä. Nämä piirteet näkyvät nyt selvästi.
– Noin puolet hyvinvointialueista näyttää pääsevän tänä vuonna ylijäämäiseen tulokseen. Me olemme sopeuttaneet kovasti ja pitäneet menojen kasvun hyvin kurissa, ja silti kuulumme toiseen puolikkaaseen, joka ei todennäköisesti pääse kattamaan alijäämiään, Sipilä kertoo.
Muutoksia on Sipilän mukaan tehtävä, jotta Eloisan toimintaa on mahdollista pyörittää sillä rahoituksella, jota valtio myöntää.
– Jotta säilytämme uskottavuutemme ja voimme tehdä itsenäisesti päätöksiä, meidän on valitettavasti pakko käydä jälleen tämä prosessi läpi, Sipilä sanoo.
Jos Eloisa ei saa talouttaan sopeutettua, uhkana on joutuminen arviointimenettelyyn, jossa valtio määrää säästötoimet oman päätöksenteon sijaan.
