Omalääkäriohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Marina Erhola on tyytyväinen siitä, ettei alueita edes yritetä ahtaa samaan muottiin.

– Me emme todennäköisesti pysty yhteen omalääkärimalliin.

Omalääkäri-, omatiimi- vai ammatinharjoittajamalli?

Hoidon jatkuvuusmalleja on käynnissä jokaisella hyvinvointialueella, mutta yhtenäisen mallin ohella puuttuu myös yhteinen terminologia.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) omalääkäriohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Marina Erhola on kuitenkin tyytyväinen siitä, ettei alueita ole edes yritetty ahtaa samaan malliin.

– Keskustelimme johtoryhmässä heti alkuvaiheessa siitä, ettei nyt aleta väkisin painaa vain yhtä mallia. Ja työryhmän toimeksianto on toki ollut poliittisesti määritelty. Tarkoitus on ollut kuunnella, mitä alueilla on tekeillä ja tukea niitä. Lähestymistapa oli mielestäni oikea, vaikka toisenlaiseenkin ratkaisuun oli painetta, ja pohdin jo, että mitähän tästä tulee.

Johtoryhmä otti kattotermiksi hoidon jatkuvuuden, ja samalla kävi selväksi, että hyvinvointialueet painottavat hieman eri asioita johtuen käytännön realiteeteista.

– Omalääkärimalli olisi tärkeää saada hyvinvointialueilla käyttöön, mutta Suomi on niin alueiden maa, että me emme todennäköisesti pysty yhteen malliin. Tällä tavalla joudutaan ainakin aluksi menemään varsinkin, kun mitään lisärahoitusta ei ilmeisesti ole tulossa, Erhola sanoo.

Jatko pitää taata kehittämisrahan jälkeenkin

Osa hyvinvointialueista on saanut hoidon jatkuvuusmallien kehittämiseen tukea Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta.

– Näillä rahoituksilla saadaan kehittäminen nopeasti käyntiin, mutta haaste on aina se, miten kehittäminen integroidaan olemassa olevaan toimintaan ja rahoitukseen.

Erhola huomauttaa, että hoidon jatkuvuus on niin tärkeä asia, että se on pystyttävä hoitamaan hyvinvointialueiden yleiskatteellisesta rahoituksesta. Se tarkoittaa käytännössä budjetin sisältä kohdentamista.

– Vaikka talous on alueilla tiukilla, on siellä myös paljon rahoitusta. Avosairaanhoidon osuus hyvinvointialueiden budjetista on kuitenkin pieni. Lisärahoitus valtiolta olisi varmasti tervetullut, mutta niin kauan kuin sitä ei ole, pitää homma silti hoitaa.

Erhola pitää haasteena sitä, että hoitotakuuta pidennettiin kolmeen kuukauteen.

– Alueet joutuvat nyt talouspaineissaan pohtimaan, mitkä tehtävät ovat lakisääteisiä ja allokoimaan rahaa sinne.

"Ihmisten terveyttä ja hyvinvointia varten"

Marina Erhola kertoo, että työ omalääkäriohjelman ohjausryhmässä on mennyt paremmin kuin hän osasi toivoa. Hän tiedostaa, että hoidon jatkuvuuteen ja omalääkärijärjestelmään liittyy jännitteitä.

– Työ on ryhmässä ollut sujuvaa ja rakentavahenkistä.

Pitkään perusterveydenhuollonkin johtotehtävissä työskennellyt Erhola on toiminut tämän vuoden ajan myös STM:n alivaltiosihteerinä.

– Hyvinvointialueiden kokonaisohjauksen kehittäminen on ollut mielenkiintoinen tehtävä, ja alueiden tutkimuksellinen arviointi on parhaillaan meneillään. Viime kädessä pitää muistaa, miksi tämä koko koneisto on olemassa. Se on ihmisten terveyttä ja hyvinvointia varten.

Tammikuussa Erholalla on tiedossa paluu Pirkanmaan hyvinvointialuejohtajaksi.

– Pirhassa on tapahtunut paljon. Iso kehittämisohjelma tehtiin jo ensimmäisellä valtuustokaudella, ja nyt tehdään toista. Olen erittäin motivoitunut palaamaan siihen työhön kuten alun perin oli tarkoituskin.

 https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/hyvinvointialueilla-on-kaynnissa-kymmenia-hoidon-jatkuvuusmalleja-katso-kartta/