FinSurveillance parantaa varautumista pandemiaan
Hankkeen ensimmäisenä vuotena on muun muassa minimoitu lääkärin tartuntatauti-ilmoitusten sisältöä.
THL:n neljä vuotta kestävä FinSurveillance-hanke kehittää infektiotautien pysyvää seurantajärjestelmää. Tavoitteena on, että rekisteritiedon avulla pystytään seuraamaan tarkasti infektiotautien yleisyyttä ja niiden aiheuttamaa tautitaakkaa, vakavalle infektiolle altistavia riskitekijöitä sekä rokotusohjelmien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Myös mikrobilääkeresistenssin ja hoitoon liittyvien infektioiden tarkka seuranta rekisteritietojen avulla on pyrkimyksenä.
THL:n erikoissuunnittelija Teemu Möttönen kertoo, että hankkeessa on käyty läpi lääkärien ilmoitettavia tauteja ja seuraavaksi suunnitellaan seuranta-alustaa.
Tarkoituksena on kysyä lääkäriltä vain oleelliset tiedot, koska tavoitteena on mahdollisimman nopea ilmoituksen tekeminen ja pyrkiä löytämään tiedot ensisijaisesti rekistereistä.
Hankkeessa on käyty läpi viisi pilottitautia, joissa lääkärin ilmoitusten kattavuus on ollut noin 90 prosenttia.
Infektioiden ja rokotusten tehokuutta seurataan
Yleisvaaralliset tartuntataudit käydään läpi ensi keväänä. Tavoitteena on Möttösen mukaan poistaa lääkärin ilmoitussovelluksesta kysymyksiä, jotka eivät ole välttämättömiä.
Ensi vuoden ohjelmassa on niin ikään seurantajärjestelmän luominen. Siinä rakennetaan tekninen pohja tietoalustaan, jossa tartuntatautirekisteriin yhdistetään Hilmon, Avohilmon, tehohoitorekisterin ja rokotusrekisterin tietoja. Myöhemmin tietoalustaan liitetään tietoja lääkemääräyksistä ja laboratoriotuloksista Kannassa.
– Rakennetaan rekisteripohjainen pysyvä ja kestävä seurantajärjestelmä, jossa tartuntatautirekisterin tietoihin yhdistetään lopulta automaattisesti tietoja muista terveysrekistereistä.
Näin voidaan seurata infektioiden vaikeutta tai rokotusten tehokkuutta ja saada tietoja esimerkiksi hoitojaksoista, sairaalakäynneistä sekä vakavien infektioiden riskitekijöistä.
– Tämä parantaa pandemiavarautumista, koska meille rakentuu neljän vuoden aikana tietovarasto ja jatkuvasti päivittyvä seurantajärjestelmä.
Tiedon keräämisen ja automaattisen prosessoinnin lisäksi on tarkoitus, että tiedon analysointi ja tulkinta kehittyy. THL raportoi tietoja hyvinvointialueille, ammattilaisten käyttöön ja myös Euroopan tartuntatautivirastoon.
Möttönen mainitsee, että tartuntatautirekisteri on kivijalka, joka perustuu laboratorion tartuntatauti-ilmoituksiin ja laboratorion tietoja täydentäviin lääkärien ilmoituksiin. Tartuntatautirekisteri on THL:lle tartuntatautiseurannan tärkeä tietolähde, jota voivat käyttää myös hyvinvointialueiden tartuntataudeista vastaavat lääkärit ja hoitajat.
