Farmakogenetiikka voi kertoa, miksi lääkehoito ei tepsi, tai miksi potilas saa odottamattomia haittoja.

Lääkäreille on tuttua, että sama lääkeannos ei sovi kaikille. Yksi potilas saa haittavaikutuksia annoksesta, joka ei tehoa toisella mitenkään.

Dosentti, sisätautien erikoislääkäri, lääketieteellinen johtaja Jari Forsström farmakogenetiikkaan erikoistuneesta Abomics oy:stä kertoi Itä-Suomen lääketiedetapahtuman lounasluennolla siitä, miten tieteenala voi auttaa näissä tilanteissa.

– Farmakogeneettinen testipaneeli on vähän kuin lääkehoidon veriryhmä. Kerran elämässä tehty testi, jonka tulos on tallessa tietojärjestelmässä, takaa turvallisen ja hyvän lääkehoidon, hän sanoo.

Geenimuunnokset ovat tavallisia

Valtaosa lääkkeistä poistuu elimistöstä maksan kautta. Maksassa on kymmeniä tai satoja eri entsyymejä ja metaboliareittejä, joita maksan geenit koodaavat.

– Ihminen ei yleisesti ole hidas tai nopea metaboloija, vaan tietyn entsyymin suhteen hidas tai nopea, Forsström selittää.

Farmakogeneettinen testipaneeli kattaa keskeiset farmakogeneettiset geenit. Testi on hyödyllinen erityisesti niissä tilanteissa, joissa lääkehoito vaikuttaa tehottomalta tai potilas saa poikkeuksellisia haittoja.

Farmakogeneettisesti merkittävät geenimuunnokset ovat hyvin tavallisia.

– Sellaista potilasta ei ole tullut vielä vastaan, jolla ei olisi mitään poikkeavuutta paneelissa, Forsström kertoo.

Farmakogeneettinen lausunto sisältää suositukset satojen lääkkeiden valintaan ja annostukseen. Kun testi on otettu, tuloksiin voidaan palata uutta lääkettä aloitettaessa.

Hidas tarvitsee pienemmän annoksen

Jos ihminen on hidas metaboloija jonkin tietyn entsyymin suhteen, normaali lääkeannos saattaa olla liian suuri ja aiheuttaa sivuvaikutuksia. Silloin annosta pitää pienentää.

– Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kyseessä on lääke, jolla on pieni terapeuttinen leveys, esimerkiksi moni syöpälääke. Geenitestillä voidaan välttää ongelmia, Forsström kertoo.

Jos taas metabolia on vahvasti nopeutunut, potilas ei saa lääkkeestä toivottavaa hyötyä.

Kodeiini on aihiolääke, joka muuttuu elimistössä morfiiniksi CYP2D6-entsyymin kautta. Sen teho ja turvallisuus riippuvat yksilön aineenvaihdunnasta. Kahdella prosentilla väestöstä se ei muutu morfiiniksi ja on siksi tehoton.

Jos taas potilas on ultranopea metaboloija, joita on 6-8 prosenttia suomalaisista, kodeiini muuttuu morfiiniksi hyvin tehokkaasti ja potilas voi mennä sekavaksi jo yhden tabletin jälkeen. Ultranopeilla metabolojilla on myös riski jäädä lääkkeeseen koukkuun.

– 300000 potilasta käyttää Panacodia, mutta heille ei juurikaan tehdä geenitestejä, Forsström sanoo.

Esimerkiksi vanhusten rauhoittavana lääkkeenä yleisen risperidonin annos olisi hyvä sovittaa potilaan metaboliikan mukaan.

Osa verenpainelääkkeistä taas voi olla jopa tehottomia riippuen potilaan metaboliikasta.

– Metaboliaa voidaan usein kiertää niin, että valitaan toinen lääke, Forsström sanoo.

Psyykenlääkkeillä hitaan ja nopean metabolian ero voi olla jopa kymmenkertainen.

– Tutkimuksessa, jossa annettiin psyykenlääkettä geenitestatuille potilaille ja kontrolliryhmänä olivat testaamattomat potilaat, saatiin masennuksen hoidossa kolme kertaa parempi tulos, Forsström kertoo.

CYP2C19-entsyymi vaikuttaa klopidogreelin tehoon

CYP2C19-entsyymin kohdalla tärkeä esimerkki on aivoinfarktin estoon käytetty klopidogreeli. Se on aihiolääke, joka muuttuu elimistössä aktiiviseksi aineeksi. 25–30 prosentilla potilaista lääkkeen teho on heikko hitaan tai olemattoman CYP2C19-metabolian takia. Vaihtoehtolääke on asetyylisalisyylihappo (asa).

– Usein ensin aloitetaan sekä klopidogreeli että asa. Jostain syystä asa lopetetaan myöhemmin ilman geenitestausta, vaikka se on varmasti vaikuttava lääke, toisin kuin klopidogreeli. Asan käytön aikana olisi hyvä tehdä geenitesti ja valita sen perusteella, kumpi lääke jää käyttöön.

Tieteellinen näyttö klopidogreelin tehottomuudesta on Forsströmin mukaan merkittävä ja Suomessa aliymmärretty.

– Meillä ajatellaan, että voidaan sitten tehdä geenitesti ja vaihtaa lääke, jos tulee uusi aivoinfarkti. Sitä voi verrata siihen, että annettaisiin verensiirto ennen veriryhmän selvittämistä ja lähdetään selvittämään veriryhmää vasta, jos esiintyy verensiirtokomplikaatioita,

Tiedot siitä, minkä lääkeaineiden kohdalla geenitestaus on suositeltavaa, löytyvät Terveysportista. Lähete tehdään kuten muihinkin laboratoriotesteihin. Geenitestipaneelin hinta on noin 300 euroa.

Lue lisää: Laput pois silmiltä: genetiikka vaikuttaa lääkehoidon tehoon ja turvallisuuteen