Helsingin rahoitus laskee selvästi, ainoastaan Keski-Pohjanmaan rahoitus kasvaa
Hallituksen esittämät muutokset vähentävät hyvinvointialueiden rahoituksen tasoa yhteensä 390 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä.
Hyvinvointialueiden rahoitus vähenee yhteensä 390 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä.
Hallitus aikoo muuttaa alueiden rahoitusmallia vuoden 2027 alusta.
Hallituksen lakiehdotuksessa asukasmäärän painoarvoa vähennetään ja palvelutarvetta korostetaan. Muutos vähentää näin rahoitusta erityisesti väkirikkailla alueilla.
Rahoituksen vaihteluväli on asukasta kohden Helsingin -143 eurosta Keski-Pohjanmaan +21 euroon. Länsi-Uudellamaalla rahoitus vähenee 103 euroa asukasta kohti, Varsinais-Suomessa 98 euroa.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan on johdonmukaista, että menojen kasvua jarrutetaan pääosin enemmän siellä, missä rahoitus kasvaa nopeammin.
– Rahoitusta kohdennetaan nyt asteen verran tarkemmin palvelutarpeen mukaan. Isojen kasvavien alueiden rahoitus tulee kasvamaan, mutta samalla hidastetaan alueiden eriytymistä, Ikonen totesi tiistaina tiedotustilaisuudessa.
Yksityisellä tehtyjen diagnoosien vaikutus poistuu
Rahoitusmallista poistetaan yksityisessä terveydenhuollossa saatujen diagnoosien vaikutus.
Diagnoosit ovat vaikuttaneet osaltaan siihen, kuinka paljon alueille on jaettu rahaa. Kirjaamisissa on kuitenkin ollut eroavaisuuksia.
– Se on tuottanut eroja hyvinvointialueiden välillä. Näillä toimilla pyritään nyt vähentämään alueiden eriytymistä, Ikonen totesi.
Ikosen mukaan diagnoosimallin tietopohjan kehittämistä koskevat ehdotukset valmistuvat helmikuun loppuun mennessä.
– Nyt odotetaan alueiden kommentit, ja maaliskuussa mahdollisesti päivitetään lukuja. Meillä on valmius tehdä vielä tarvittavia muutoksia.
Siirtymätasauksia leikataan
Lisäksi pysyviä siirtymätasauksia leikataan neljäsosalla vuoden 2030 loppuun mennessä.
Siirtymätasaukset tarkoittavat rahaa, jolla tasataan sote-uudistuksen aiheuttamia eroja.
Siirtymätasaukset liittyvät esimerkiksi siihen, miksi Keski-Pohjanmaan rahoitusta lisätään ainoana hyvinvointialueena.
Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Roosa Valkama kertoi, että tarvemallin päivityksen lisäksi asiaan vaikuttaa se, että Keski-Pohjanmaalla on tällä hetkellä siirtymätasausvähennys.
– Kun ehdotetulla porrastusmuutoksella muutetaan siirtymätasauksia, se vähentää Keski-Pohjanmaan siirtymävähennystä. Siitä tulee rahoitusta lisäävä vaikutus.
"THL:n muutosesitykset on sivuutettu"
Länsi-Uudemaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn pitää hallituksen esitysluonnosta isona pettymyksenä.
– Rahoitusta siirrettäisiin pois niiltä alueilta, jotka ovat säästäneet muita aiemmin tai ponnekkaammin. Asiantuntijavirasto THL:n tutkimukseen perustuvat muutosesitykset on lakiluonnoksessa sivuutettu.
Svahnin mukaan rahoituslaki sisältää jo nyt toimivat instrumentit kriisiytyneiden alueiden auttamiseksi.
– Näitä ovat muun muassa arviointimenettely ja lisärahoitus, Svahn sanoo tiedotteessa.
Luonnos hallituksen esitykseksi on lausuttavana 2.2.–11.3.2026 Lausuntopalvelussa.
