Helteen riskit ennakoitava
Helle aiheuttaa erityisen riskin muun muassa vanhuksille, pitkäaikaissairaille, pienille lapsille ja raskaana oleville.
Helleaaltoihin varautumista hoitolaitoksissa pitäisi parantaa ja myös varautumiseen liittyvää kansallista ohjausta, huomauttaa ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren THL:stä.
Suomessa kuolleisuus alkaa lisääntyä selvästi, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää noin 20 astetta. Neljä vuorokautta tai pidempään kestävien helleaaltojen aikana päivittäinen kuolleisuus lisääntyy Suomessa väestötasolla keskimäärin 10 prosenttia.
Suomessa ei ole tällä hetkellä seurantajärjestelmää kuumuuden aiheuttamasta kuolleisuudesta.
– Onneksi kovin pitkiä kuumia jaksoja ei ole ollut Suomessa tänä kesänä, mutta yksittäisetkin kuumat päivät lisäävät suoraan kuolleisuutta.
Monia riskiryhmiä
Grotenfelt-Enegren muistuttaa, että helle aiheuttaa erityisen riskin vanhuksille, pitkäaikaissairaille, kuten sydämen vajaatoiminnasta ja munuais- tai muistisairauksista kärsiville, vauvoille ja pienille lapsille sekä raskaana oleville. Riskiryhmiin kuuluvat myös ulkona ja helposti lämpenevissä sisätiloissa työskentelevät.
Helteen riskejä ikääntyneille lisää se, että vanhetessa kyky aistia lämpöä ja janon tunne heikentyvät.
– Helteellä ikääntyneet myös kestävät huonommin fyysistä rasitusta, mikä voi aiheuttaa ongelmia liikkumisessa ja tasapainon ylläpitämisessä ja johtaa tapaturmien riskin lisääntymiseen.
Huomio lapsiin
Lämpörasitus voi pahentaa useiden pitkäaikaissairauksien kuten hengityselinsairauksien, sydän- ja verisuonitautien, munuaissairauksien, diabeteksen, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä hermoston sairauksien oireita.
Monet lääkitykset myös heikentävät elimistön lämmönsäätelykykyä, neste- ja elektrolyyttitasapainoa, hikoilua tai janon tunnetta.
– Näihin lääkkeisiin kuuluvat esimerkiksi verenpaine- ja mielialalääkkeet. Sairaudet, lääkitykset sekä eriasteinen kehitysvammaisuus voivat myös vaikuttaa fyysiseen tai psyykkiseen toimintakykyyn ja hankaloittaa suojautumista kuumuuden haitoilta.
Grotenfelt-Enegren painottaa, että erityistä huomiota helteellä tarvitsevat vauvat ja pienet lapset, jotka kärsivät aikuisia herkemmin kuumuudesta sekä neste- ja suolavajauksesta aiheutuvista lämpösairauksista.
Lisäksi on hyvä muistaa, että niin ikään nuorilla ja perusterveillä ihmisillä voi esiintyä lämpösairauksia.
Varautumiskeinot muistiin
Kun helle alkaa, täytyy seurata sisätilojen lämpö- ja kosteusolosuhteita sekä ehkäistä kuumentumista passiivisilla ja tarvittaessa aktiivisilla jäähdytyskeinoilla.
Syytä on varmistaa lääkkeiden ohjeiden mukainen säilytys. Viileitä tiloja pitää tarvittaessa perustaa potilaille ja työntekijöille.
Potilaiden neste- ja suolatasapainon ja terveydentilan tehostettu tarkkailu on tärkeää, samoin tarvittaessa hoitosuunnitelman ja lääkityksen sopeuttaminen. Viilentymistä edistävät esimerkiksi tuulettimet, kylmäkääreet, viileä vaatetus ja petivaatteet sekä viilentävät suihkut.
– Erityistä harkintaa kannattaa käyttää potilaiden kotiuttamisessa ja ottaa huomioon kodin lämpöolosuhteet sekä saatavilla oleva apu.
Grotenfelt-Enegren sanoo, että kotihoidossa pitää tarvittaessa lisätä kotikäyntejä terveydentilan tarkkailun ja riittävän avun varmistamiseksi. Jos asunto kuumentuu voimakkaasti, on syytä arvioida, onko tarvetta siirtää henkilö väliaikaisesti hoitolaitokseen tai omaisen luo.
Helteellä on huolehdittava työhyvinvoinnista. Kannattaa pitää taukoja, huolehtia neste- ja suolatasapainosta ja käyttää soveltuvaa vaatetusta.
Pitkittyvän helteen aikana pitäisi Grotenfelt-Enegrenin mukaan lisätä tarvittaessa työvoimaa niin päivystyksessä, vuodeosastoilla kuin avohoidon palveluissa.
Ilmastonmuutoksen ehkäisy keskiöön
Helteen terveysriskit suurenevat tulevaisuudessa entisestään ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen vuoksi. Näin tapahtuu varsinkin jos sääolosuhteiden muuttumiseen ja väestön haavoittuvuuden lisääntymiseen ei varauduta riittävän hyvin.
– Ilmastonmuutoksen etenemisen pysäyttäminen on tietysti kaikista tärkein ja kriittisin ennaltaehkäisy ongelmiin.
