HEMS-toiminnan koordinaattoriksi hätäkeskuspäivystäjä, ensihoitaja vai sittenkin lääkäri?
Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa juridisten rajojen ja hoidon pirstaleisuuden vuoksi.
Sairaanhoitopiirit ovat kantaneet ensihoidon järjestämisestä vastuuta vuodesta 2013 alkaen. Näiden tilalle tulevat hyvinvointialueet ja Hus-yhtymä. Lääkärihelikopteritoiminta on ylittänyt sairaanhoitopiirien rajoja koko ajan. HEMS-tukikohtia on pian kahdeksan, kun Utti aloittaa toimintansa.
Perjantaina julkaistiin valtioneuvoston selvityshanke lääkärihelikopterien vaikuttavuudesta ja tukku erilaisia suosituksia. Hanke pyörähti käyntiin 1,5 vuotta sitten. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon ylilääkäri Sanna Hopun mukaan tästä varsinainen työ tukikohdissa alkaa.
Lääkärihelikopteritoimintaa voidaan jo ensi vuoden toimintaa voidaan ohjata tuoreen raportin perusteella, ilman kustannuksia. Nopealla aikataululla hän toivoo löytyvän rahoitusta selvitystyöryhmän ehdottaman lääkärihelikopterien valtakunnallisen koordinaation pilottiin.
– Voisiko koordinaatiokeskuksessa lääkärihelikopterien hälyttämisestä vastata esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjä lisäkoulutuksella, HEMS-ensihoitaja vai sittenkin ensihoitolääkäri? Raportti kaikkineen on sellainen, johon on hyvä nojata, palata ja käynnistää pienempiä hankkeita.
Lääkärikopteritoiminnan vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa juridisten rajojen ja hoidon pirstaleisuuden vuoksi. Yksi suosituksista koski hoidettujen potilaiden voinnin seurantaa pitkällä aikavälillä.
– Hoitamamme potilas saattaa olla nyt keskussairaalassa, kohta yliopistollisessa sairaalassa ja viikon päästä eri keskussairaalassa. Hoidon seuraaminen katkeaa.
Ylilääkäri kaipaa asiaan laaturekisteriä helpottamaan toiminnan arviointia.
Palvelutarve ja hoitomahdollisuudet muuttuneet
Tavanomaisia hälytystehtäviä ovat sydänpysähdys, vaikea vammautuminen ja sairaalan ulkopuolella toteutettavan anestesian ja hengityskonehoidon tarpeessa olevat potilaat, esimerkiksi aivoverenvuodon, pitkittyneen kouristelun tai vaikean hengitysvajauksen vuoksi. Muiden potilasryhmien osuus on viidennes, tähän mahtuu esimerkiksi synnytyksiin liittyviä tehtäviä. Hiljaisemmissa tukikohdissa hälytyksiä on ollut vuositasolla 540, kiireisimmässä 3100.
Aikoinaan Suomen lääkärikopteritoiminta perustettiin erilaiseen toimintaympäristöön. Esimerkiksi sydänkohtausten ilmaantuvuus ja hoito on muuttunut radikaalisti. Samaan aikaan väestö ikääntyy ja hoitomenetelmät muuttuvat. Palvelutarve on muuttunut.
Ensihoitajat voivat tehdä nykyään toimenpiteitä, joita ensihoitolääkärit tekivät ennen. Vaativia hoitomuotoja saadaan koko ajan yksinkertaistettua ja siirrettyä sairaalasta ensihoitoon. Maailmalla jopa kehonulkoinen hapetus onnistuu kenttäoloissa joissain maissa.
FinnHEMS aloitti juuri muutosneuvottelut lentäjä- ja koulutusorganisaation uudelleen järjestelemiseksi. Sanna Hoppu vahvistaa, ettei asia liity perjantaina julkistettuun selvitykseen lääkärihelikopteritoimintojen vaikuttavuudesta.
