Henkilöstöpula suurempi haaste kuin raha
– Nykyiset terveydenhuollon resurssit ovat todella hyvät verrattuna siihen, mitä ne ovat 20 vuoden päästä, sanoi Paulus Torkki.
Eduskuntavaalien alla on väläytelty sote-menojen leikkauksia, vaikka uudet hyvinvointialueet ovat juuri aloittaneet. Tiistaina kokoontuneen Helsingin yliopiston Tiedekulman keskustelijoilta kysyttiin, mistä heidän mielestään pitäisi leikata.
Keskustelijoiden mukaan hoitojen vaikuttavuutta tulisi mitata nykyistä paremmin ja karsia vaikuttamattomia ja jopa vääränlaisia hoitoja. Mukana keskustelemassa olivat tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta, apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta ja tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Helsingin yliopistosta.
Suomalaisessa terveydenhuollossa kymmenen prosenttia asiakkaista kuluttaa 80 prosenttia kustannuksista. Paulus Torkin mukaan asiasta pitäisi pystyä avoimempaan keskusteluun, jossa toimintaa priorisoidaan ja tarkastellaan nykyistä enemmän asiakasryhmittäin.
Esimerkiksi ikääntyneiden ja erittäin huonokuntoisten potilaiden erikoissairaanhoitoa ja päivystyspalveluita pitäisi Torkin mukaan tarkastella uudelleen.
Henkilöstöpula suurin haaste
Keskustelijat pitivät työvoimapulaa uusien hyvinvointialueiden suurimpana haasteena. Sorsan mukaan esimerkiksi osastohoitajien keski-ikä on niin korkea, että edessä on iso eläköitymisaalto.
Torkin mukaan osaavasta henkilöstöstä on isompi pula kuin rahasta. Hänen mielestään henkilöstöpulan ratkaisemiseksi tarvitaan selkeät tavoitteet.
Liina-Kaisa Tynkkysen mukaan sote-alan suuri haaste henkilöstöpulan lisäksi on terveyspalveluiden alueellisten erojen kaventaminen.
– Nyt olisi hyvä miettiä, miten soten jälkeen ohjataan kokonaisuutta ja olisiko sote kaksi paikallaan, sanoi Tynkkynen.
Ikääntyvien hoito omaisille
Paulus Torkki arvioi, että soten onnistumisesta voidaan saada jotain tuloksia 3–5 vuoden kuluttua. Hän puhui myös suomalaisten ikääntymisen vauhdista.
– Se on niin suuri, että nykyiset terveydenhuollon resurssit ovat todella hyvät verrattuna siihen, mitä ne ovat 20 vuoden päästä.
Ville-Pekka Sorsa visioi tilanteesta, jossa iso osa työikäisistä joutuu huolehtimaan omaisistaan.
– Nyt työssä käyvien asia on vaikuttaa siihen, miten ikäihmiset halutaan hoitaa, sanoi Sorsa.
Ennaltaehkäisy jää kuntien harteille
Keskustelussa puhuttiin hyvinvointialueiden tulevaisuuden rahoitusmallista. Esille nousivat hyvinvointialueiden mahdollinen verotusoikeus sekä kuntien mahdollisuus tukea hyvinvointialueita.
– Pitkän aikavälin ennaltaehkäisevä palvelu jää kunnille, mikä voi johtaa siihen, että kymmenen vuoden aikana erot hyvinvointialueiden välillä kasvavat, sanoi Sorsa.
Tynkkynen nosti esiin sosiaalityön merkityksen.
– Suunnitellaanko terveyspalveluita vain keskiluokkaiselle? Hyötyjä saataisiin, kun satsattaisiin lastensuojeluun, aikuissosiaalityöhön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Vaalipuheissa nämä palvelut eivät vaikuta olevan kiinnostavia.
