Hoidon jatkuvuus vaatii toimivaa digitaalisuutta
Omalääkäriseminaarissa Istekin liiketoimintapäällikkö Sami Niskanen korosti, että ratkaisevaa ei ole yksittäinen järjestelmä, vaan niiden yhteentoimivuus.
Ratkaisevassa asemassa omalääkärimallin onnistumisessa on se, miten digitaaliset palvelut ja tietojärjestelmät tukevat hoidon jatkuvuutta.
Sirpaleinen palveluverkko, datan omiminen ja päällekkäinen kehittäminen tekevät hallaa kaikille.
Hyvinvointialueilla käytetään jo nyt laajasti digitaalisia palveluja ajanvarauksesta digivastaanottoihin ja digihoitopolkuihin. Omalääkärimallissa näiden palvelujen pitäisi muodostaa potilaalle yhtenäinen asiointikokonaisuus.
Istekki oy on julkisomisteinen yhtiö, jonka asiakasomistajina on hyvinvointialueita ja kuntia. Flow Learning instituten omalääkäriseminaarissa Istekin liiketoimintapäällikkö Sami Niskanen korosti, että ratkaisevaa ei ole yksittäinen järjestelmä, vaan niiden yhteentoimivuus.
– Kaiken ei tarvitse olla saman merkkistä tai saman mallista, mutta sen pitää olla yhteentoimivaa. Tavoitteena pitäisi olla digitaalinen vuorovaikutuskerros, joka toimii kansallisesti, alueellisesti ja organisaatioiden välillä, Niskanen sanoo.
Myös tekninen arkkitehtuuri vaikuttaa siihen, miten hoitoprosessit toimivat käytännössä.
– Tekninen arkkitehtuuri ei ole vain IT-kysymys, vaan se liittyy suoraan siihen, miten palvelut ja hoitoprosessit rakennetaan, Istekin ratkaisuarkkitehti Jukka Suihkonen sanoo.
Digipalvelujen tavoitteena ei ole korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta. Suihkosen mukaan digiratkaisut voivat parhaimmillaan tehdä fyysisistä vastaanotoista aiempaa merkityksellisempiä. Esimerkiksi Sydänsairaalassa fyysisten tapaamisten määrä väheni digipalvelujen myötä, samalla kun asiakastyytyväisyys parani.
Avoimet rajapinnat keskiössä
Digipalvelujen kehittämistä tehdään samanaikaisesti kansallisella tasolla, hyvinvointialueilla ja teknologiayrityksissä. Kilpailu tuottaa uusia ratkaisuja, mutta ilman yhteisiä linjauksia riskinä on hajanaisuus.
– Suomen kokoisessa maassa digikehittämisessä pitäisi huomioida kolme ulottuvuutta: kansallinen, alueellinen ja organisaatiotaso, Niskanen sanoo.
Myös Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskusjohtaja Sari Mäkinen näkee kilpailussa hyötyjä.
– Jos järjestelmiä olisi vain yksi, olisi riski, että kehitys kallistuisi ja hidastuisi kilpailun puuttuessa. Avoimet rajapinnat ja yhteistyö eri toimijoiden välillä ovat siksi välttämättömiä, Mäkinen sanoo.
Tällä hetkellä tiedon välityskerroksena toimii kansallinen Suomi.fi-palveluväylä sekä Kansaneläkelaitoksen ylläpitämät Kanta-palvelut.
Kansallista hyötyä datasta ja tekoälystä
Digitaalinen kehitys mahdollistaa ennakoivan terveydenhuollon. Sitran raportin Suomi ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijäksi (2025) mukaan datan ja tekoälyn avulla voidaan tunnistaa terveysriskejä aiempaa varhaisemmin ja kohdentaa hoitoa tehokkaammin.
Kansainvälisesti ennakoivaa terveydenhuoltoa hyödynnetään jo useissa maissa. Suomessa kehitystä hidastavat tietojärjestelmien hajanaisuus ja lainsäädäntö, sillä eri potilastietojärjestelmät eivät toimi täysin yhteen.
Hallitus on esittänyt lainsäädäntöön muutoksia, jotka mahdollistaisivat teknologia-avusteisen hoidon tarpeen arvioinnin perusterveydenhuollossa. STM:n mukaan ratkaisua valmistellaan kansalliseksi, ja hyvinvointialueet voivat suunnitella sen integraatiota järjestelmiinsä.
