"Itsetuhoprosesseissa ei ole varaa jonotuksiin ja lähetteisiin"
Osa nuorista voi siirtyä ajatuksista tekoon nopeasti. – Se ei ole valtavirtafakta, mutta viitteitä siihen on, professori Sami Pirkola sanoo.
Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola puhuisi nuorten itsemurhien ehkäisyssä mieluummin hoitoverkostosta kuin hoitoketjusta.
Itsemurhien ehkäisy tapahtuu monella tasolla: yhteiskunnallisella tasolla, nuorten yhteisöissä sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
– Pystymme tänä päivänä kytkemään palvelujärjestelmiä sähköisesti toisiinsa. Meidän pitäisi pystyä virittämään sen tyyppinen verkosto, joka olisi kuin toisiaan tarkkaileva ekosysteemi.
Pirkolan mukaan itsemurhien ehkäisyssä pitäisi myös tähdätä täyteen viiveettömyteen.
– Itsetuhoprosesseissa ei ole varaa jonotuksiin ja lähetteisiin, vaan täytyy toimia välittömästi.
Taakkana voimakas tulevaisuuden uskon väheneminen
Pirkola esitteli nuorten itsemurha-, päihde- ja väkivaltakuolemien ehkäisyä tutkivan hankkeen tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä webinaarissa keskiviikkona.
Myös tuore Lääkärilehdessä julkaistu tutkimuskatsaus kokoaa yhteen ajantasaisen tiedon nuorten itsemurhien riskitekijöistä ja ehkäisyn keinoista.
Itsemurhan riskitekijöitä ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat, persoonallisuuden impulsiivisuus, itsemurhat lähipiirissä sekä koetut takaiskut.
Nuorten vointia haastaa myös etenkin voimakas tulevaisuuden uskon väheneminen, mikä kävi ilmi jo viime Nuorisobarometristä.
Nykyaikaa leimaa impulsiivisuus
Yksi keskeinen havainto on, että osa nuorista voi siirtyä ajatuksista tekoon nopeasti.
– Se ei ole valtavirtafakta, mutta viitteitä siihen on. Kysymys kuuluu, lisäävätkö esimerkiksi sosiaalinen media ja ajankohtainen nuorten kokema paine sitä, Pirkola pohti.
Yliopistotutkija Kati Kataja totesi, että somen ikärajakeskustelun rinnalle tarvitaan myös keskustelua nuorten somelukutaidon lisäämisestä. Sen yksi tavoite on se, että nuoret uskaltaisivat nykyistä enemmän avata vanhempien ja opettajien kanssa keskusteluja nuoria hämmentävistä somesisällöistä.
Pirkola huomautti, että Husissa hoitoon tulleiden nuorten lääkeainemyrkytykset ovat nousseet, mutta itsemurhat eivät ole lisääntyneet.
– Se kertoo ehkä tietystä impulsiivisuudesta tässä ajassa.
Pirkolan mukaan suomalaisten nuorten itsemurhat ovat eurooppalaisittain korkeahkolla tasolla, mutta määrissä on vuosittaista vaihtelua.
Pätevien ja oikea-aikaisten palveluiden lisäksi itsemurhia voidaan ehkäistä hallitsemalla itsemurhavälineiden saatavuutta.
– Tämä tarkoittaa esimerkiksi lääkkeiden siirtämistä apteekkireseptien taakse, ampuma-aseiden kontrollia ja korkeiden paikkojen suojaamista.
