Japanissa terveydenhuolto on kuntien vastuulla
Suomen malli kiinnosti Lääkäriliitossa vierailleita Hokkaidon paikallishallinnon edustajia.
Mitä eroa ja yhtäläisyyksiä on suomalaisella ja japanilaisella terveydenhuoltojärjestelmällä? Tästä keskusteltiin Lääkäriliitossa politiikan toimialan johtajan Jukka Mattilan johdolla perjantaina, kun japanilaisten delegaatio vieraili Helsingissä. Delegaatio koostui Hokkaidon saaren paikallishallinnon edustajista.
Yksi suurimmista terveydenhuollon eroista maiden välillä on se, että Japanissa terveyspalveluiden järjestäminen on kuntien vastuulla. Delegaation edustajia kiinnosti erityisesti suomalainen hyvinvointialuemalli.
– Hyvinvointialueet vaikuttavat hyvältä mallilta, ja se on suunta, johon meilläkin tulisi mennä. Meidän mallissamme ongelmana on, että on kuntia, joissa on vain yksi keskussairaala. Sairaalaan voi olla maaseudulta jopa 1,5 tunnin ajomatka, ja etenkin iäkkäiden on vaikea kulkea hoitoon, kertoo pitkäaikaisvakuutuksen osastopäällikkö Yusuke Hoshi Kyogokun kaupungista.
Toinen suuri ero Suomen ja Japanin terveydenhuollossa on rahoituspohja. Kun meillä julkinen terveydenhuolto rahoitetaan pääosin verovaroin, toimii japanilainen järjestelmä vakuutuspohjaisesti.
Yhteisöllisyys takaisin
Myös vanhustenhoidossa Japani on Hoshin mukaan menossa samaan suuntaan Suomen kanssa.
– Suomessa on jo pitkään ollut linja, että siirrytään laitoshoidosta kotihoitoon. Me tulemme tässä perässä, hän kertoo.
Sekä Suomessa että Japanissa syntyvyys on alhainen, ja vanhusten määrä kasvaa nopeasti. Samalla molemmissa maissa nuoret asuvat useimmiten kaukana sukulaisistaan.
Japanissa on ryhdytty palauttamaan yhteisöllisyyttä niin, että esimerkiksi kaupunginosan yhteisö huolehtii naapureistaan.
– Meillä on perinne siitä, että yhteisö huolehtii jäsenistään, mutta se on kaupungistumisen vuoksi kadonnut. Nyt pyrimme palauttamaan sitä perustamalla kaupunginosayhdistyksiä, jotka esimerkiksi jakavat tietoa ihmisistä, jotka tarvitsevat apua arjessaan. Ongelmana vain on, että nuoret eivät ole kovin kiinnostuneita toimimaan tällaisissa yhdistyksissä.
Teknologia avuksi
Sekä Suomessa että Japanissa on pula terveydenhuollon henkilökunnasta, etenkin sairaanhoitajista. Molemmissa maissa tätä vajetta pyritään paikkaamaan teknologian avulla. Japanissa on kuntia, jotka tarjoavat kaikille ikäihmisille tabletin, jonka avulla heidän vointiaan voidaan seurata etänä.
– Tabletin avulla pystytään huolehtimaan muun muassa siitä, onko vanhus ottanut lääkkeet ja syönyt säännöllisesti.
Japanissa on käytössä myös hoivarobotteja, joita on Hoshin mukaan vielä vähän, mutta joissain hoivakodeissa niitä on kokeiluluontoisesti.
– Meillä on paljon edistynyttä hoivateknologiaa, jota kokeillaan. Hoivapuolen työntekijöiden työ on raskasta, ja heidän palkkansa on pieni, joten uutta teknologiaa tarvitaan yhä enemmän heidän avukseen.
