Terveydenhuolto

Jonoja lyhennetään ostamalla

Ostopalveluilla puretaan laittoman pitkiä hoitojonoja ja hallitaan kasvavaa kysyntää; joskus palvelun ostaminen ulkoa on ainoa vaihtoehto.

Anne Seppänen
Adobe/AOP

Hoitojonoja pystytään purkamaan, jos niitä halutaan purkaa.

Näin väittää anestesiologian erikoislääkäri Mauri Numminen. Hän on toimitusjohtaja Aiderix oy:ssä, joka tekee hammashoitoa nukutuksessa alihankintana Husille.

– Jono voidaan poistaa, ongelmiin on olemassa ratkaisuja. Vielä viime syksynä lasten hammashoitojonoissa oli huomattava määrä potilaita pitkillä jonotusajoilla. Me olemme hoitaneet kuudessa kuukaudessa tuhat potilasta ja jonot ovat hävinneet, Numminen sanoo.

Nummisen yrityksellä on neljännesvuosisadan mittainen historia hammasanestesioiden tuottamisesta. Vuoteen 2017 saakka niitä tuotettiin terveyskeskuksille ympäri maata. Virkahammaslääkärit hoitivat omia potilaitaan ja anestesia ostettiin ulkoa. Keskittämisasetus siirsi hammashoidon anestesian osalta sairaaloihin.

– Seurasi ongelmia, koska keskussairaaloissa ei ollut varattu resurssia satoihin ja tuhansiin potilaisiin. Siitä alkoi jonoutuminen, Numminen kertoo.

Tätä jonoa Nummisen yritys nyt purkaa omissa tiloissaan useiden hammaslääkäreiden, anestesialääkäreiden ja anestesiahoitajien voimin. Potilaat ovat terveitä, yleensä alle kouluikäisiä lapsia tai kehitysvammaisia.

Vaativaa erityisosaamista ei voi ostaa

Hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander Husista kertoo, että lasten yleisanestesiahammashoidon vaatimia resursseja ei arvioitu oikein, kun se siirtyi Husille keskittämisasetuksen myötä.

– Hoito jonoutui pahasti, ja sitä on purettu ostopalveluiden avulla.

Husissa ostopalveluja ja palveluseteleitä käytetään niin jonojen purkuun kuin niiden hallintaankin.

Usein ostopalveluissa ei ole varsinaisesti kyse yli hoitotakuun määräajan seisoneen jonon purkamisesta.

– Ostopalvelusetelillä tehdään tekonivelleikkauksia. Se on varsinaista jononpurkua. Eniten palvelusetelitoimintaa harjoittaa Pää- ja kaulakeskus. Esimerkiksi silmätautien kysyntä on väestön vanhenemisen vuoksi suurempaa kuin tarjonta, joten kyse on paremminkin jonojen hallinnasta.

Ulanderin mukaan Husilla on monentyyppisiä kumppanuuksia yksityisten toimijoiden kanssa: voidaan ostaa henkilökuntaa, hankkia päivystäviä lääkäreitä, tehdä hankintasopimuksia tai myöntää potilaalle palveluseteli ja hän itse valitsee hoitopaikkansa.

– Perustoimenpiteitä voidaan ostaa, mutta vaativaa erikoisosaamista ei. Neurokirurgiaa ei ole ostettavissa palvelusetelillä, Ulander huomauttaa.

Useimmiten hoito olisi halvempaa omana toimintana.

– Henkilöstön saatavuus on suuri ongelma. Se tulee varmasti jatkumaan koko vuosikymmenen, Ulander arvioi.

Lue myös

Kainuu ostaa lääkärit silmätaudeille

Kainuun hyvinvointialueella ostopalveluiden käyttö jononpurkuun on kohtalaisen vähäistä.

– Jononpurkua tehdään meillä paljon oman henkilökunnan voimin, kertoo ylilääkäri Jouko Kotimäki.

Ostopalvelut ovat olleet lähinnä yksittäisiä kertoja verisuonikirurgiassa, ortopediassa, kardiologiassa ja keuhkosairauksilla.

Suun terveydenhuollossa purettiin viime vuonna osin hankerahoituksen turvin 2900 potilaan hoitojono ostopalveluna. Perusterveydenhuollossa on purettu ostopalvelutyövoimalla hoitojonoa Kuhmossa.

Normaalissa elektiivisessä toiminnassa ostopalveluja sen sijaan käytetään paljon. Silmätautien hoito on Kainuussa kokonaan ostopalveluiden varassa, sillä virassa ei ole yhtään silmälääkäriä. Ortopedialla ostolääkäri tulee usein tekemään sovittuja leikkauksia, mutta kyse ei ole jononpurusta.

Halpaa tämä ei ole.

– On paljon kalliimpaa ostaa konsultti töihin tekemään muutama kallis päivä, kuin että samaa työtä tekisi virkahenkilö kuukausipalkalla, Kotimäki toteaa.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030