Terveydenhuolto

Jopa psykoosiin sairastuneet nopeasti töihin

Jos potilas kertoo haluavansa työelämään, se otetaan uudessa mallissa vakavasti.

Anne Seppänen

JUSSI HELTTUNEN
Jussi Niemi-Pynttäri näkee, että monen kohdalla työllistyminen on mahdollista, jos ihminen vain itse haluaa.

Suoraan oikeaan palkkatyöhön jopa psykoosiin sairastumisen jälkeen, ilman edeltävää työelämävalmiuksia lisäävää toimintaa? 

Tähän pyritään nyt kansainvälisen mallin mukaisen IPS-työhönvalmennuksen keinoin sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa IPS – Sijoita ja valmenna! -hankekokonaisuudessa. Kirjainyhdistelmä tulee sanoista Individual Placement and Support.

Maailmalla malli on laajalti käytössä ja se on tuonut hyviä tuloksia vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsivien työllistymisessä. Malli on osoittautunut vaikuttavaksi esimerkiksi skitsofreniaan, bipolaariseen häiriöön ja depressioon sairastuneiden kohdalla. Hyviä tuloksia on saatu myös persoonallisuushäiriö-, päihdehäiriö- ja autismikirjon häiriö -diagnoosien saaneiden keskuudessa.

Keväällä 2021 alkaneessa hankkeessa on saatu tuloksia myös Suomessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan psykiatria- ja päihdepalveluissa liki kolmannes niistä 60 asiakkaasta, jotka ovat lähteneet toimintaan mukaan, on työllistynyt vapaille markkinoille. 

Ensin käydään läpi omat kiinnostuksen kohteet

Esimerkiksi psykoosisairauksiin sairastuneista arviolta joka kymmenes on työelämässä, mutta tilannetta on mahdollista merkittävästi parantaa. 

IPS-mallissa työhönvalmentaja kuuluu psykiatriseen hoitotiimiin. Jos potilas kertoo haluavansa päästä työelämään, valmentaja auttaa häntä etsimään työpaikan, joka vastaa hänen osaamistaan, voimavarojaan ja mielenkiinnon kohteitaan. 

– Alussa tehdään ammatillinen profilointi. Jo se sysää muutosta liikkeelle, kun asiakas havahtuu näkemään itsensä työnhakijana, ei pelkästään potilaana, kertoo projektipäällikkö Helka Raivio THL:stä.

Tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille palkkatyösuhteeseen. IPS-työhönvalmentaja on asiakkaan ja tarvittaessa myös työnantajan tukena.

Jos kynnys tuntuu asiakkaasta kuitenkin liian korkealta, voidaan vapaille työmarkkinoille edetä esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta.

Työ tukee kuntoutumista

Norjassa työllistymiseen liittyvät kysymykset otetaan puheeksi jo varhaisessa vaiheessa psykiatrista hoitoa.

– Kun työhön liittyvät kysymykset ovat osa hoitoa, uudenlainen tulevaisuusperspektiivi tukee ja vahvistaa kuntoutumisprosessia, kertoo Raivio.

IPS-mallissa töihin pyritään ripeästi. 

– Valmennus ja myös kuntoutuminen toteutuvat työpaikalla. Työllistymisen tuen kytkemisessä osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta on kyse paradigmamuutoksesta hoidon sisällä, Helka Raivio sanoo.

Joskus hoitajat suojelevat hoidettaviaan liiaksi tulevilta pettymyksiltä. 

– Emme kuitenkaan voi etukäteen tietää, kuka asiakkaista työllistyy. Palvelu on avoin kaikille, ratkaisevaa on asiakkaan oma halu päästä työelämään. 

Työ voi motivoida ottamaan lääkkeet

Helsingin kaupungin psykoosipalveluiden päällikkö, psykiatrian erikoislääkäri Jussi Niemi-Pynttäri on toiveikas uuden toimintamallin suhteen.

Lue myös

– Kun on pyörretty entisiä ennakkoluuloja siitä, kuka voi työllistyä, on huomattu, että monen kohdalla se on mahdollista, jos ihminen vain itse haluaa, hän sanoo.

Usein työllistymisen esteinä on pidetty asioita, jotka eivät niitä olekaan. Näitä ovat esimerkiksi se, että ihminen on ollut paljon sairaalahoidossa, hänellä on aistiharhoja tai paljon päihteiden käyttöä.

– Kun nämä nyt on ohitettu ja lähdetty rymistelemään eteenpäin ja yrittämään työllistymistä, on huomattu, ettei niillä ole juuri vaikutusta työllistymiseen, Niemi-Pynttäri sanoo.

Hän näkee, että jos ihminen itse kertoo haluavansa töihin, se pitää aina ottaa vakavasti.

Työelämäosallisuus voi myös tuoda elämään sisältöä, joka saa psykoosisairaan motivoitumaan ottamaan lääkkeensä ja pysymään erossa päihteistä. 

– Toivon, että tämä hanke auttaisi meitä laajaan asennemuutokseen ja vakiintuisi normaaliksi tavaksi toimia. Ehkä tiimeissä voisi olla pysyvästi työhönvalmentajia tai ehkä kulttuuri ja toimintatapa muuttuisivat niin, että erillinen työhönvalmentaja tulisi tarpeettomaksi, Niemi-Pynttäri pohtii.

Alueelliset kokeilut ovat käynnissä Helsingin lisäksi Siun sotessa, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, Lapin sairaanhoitopiirissä, sekä Hus Psykiatrialla ja Uudenmaan TE-toimistossa. Tavoitteena on laajentaa toimintaa edelleen.

Kirjoittajat

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030