Moni lakitoimisto hoitaa potilasvahinkoasioita, mutta viranomainen kertoo selvittävänsä samat asiat maksutta.

Onko korvauksen saaminen potilasvahingosta niin hankalaa, että siihen tarvitaan lakimies? Internetistä löytyy lukuisia lakiasiaintoimistoja ja asianajotoimistoja, jotka tarjoavat apuaan.

Vaikka osa hakijoista on kautta vuosien käyttänyt asiamiestä, varapuheenjohtaja Jari Eskuri liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta arvioi, että kyseessä on uusi ilmiö.

– Alalle on tullut viime vuosina lisää toimistoja, jotka ilmoittavat hoitavansa potilasvahinkoasioita. Tässä on muutos aiempaan verrattuna, Eskuri sanoo.

Ensin ilmoitus

Potilasvahingosta voi hakea korvausta vakuutusyhtiön asemassa olevasta Potilasvakuutuskeskuksesta tekemällä potilasvahinkoilmoituksen. Neuvoja siihen saa potilasasiavastaavalta. Jos päätökseen ei ole tyytyväinen, valitusosoite on liikenne- ja potilasvahinkolautakunta. Menettely on maksuton, ja sen tarkoitus on olla niin helppo, ettei asiamiestä tarvita.

Osa ihmisistä käyttää lakitoimistojen apua. Jos kotivakuutukseen kuuluu oikeusturva- ja vastuuvakuutus, se voi kattaa osan kustannuksista.

Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Elina Muukkonen on havainnut, että toimistoja näyttää olevan aiempaa enemmän.

– Emme tilastoi asiaa, mutta huomaamme, että asiamiehiä käytetään.

Muukkonen näkee, ettei asiamiestä tarvita Potilasvakuutuskeskuksen kanssa asioidessa.

– Meillä on netissä hyvät ohjeet ja asiakaspalvelumme auttaa vahinkoilmoituksen tekemisessä. Riittää että kertoo vahinkopäivän, paikan ja omin sanoin sen, mitä on tapahtunut.

Potilasvakuutuskeskukseen tulee vuosittain noin 9 500 ilmoitusta. 24,6 prosenttia ilmoittajista sai korvauksia ainakin yhden hoitopaikan osalta. Korvausten suuruus vaihtelee muutamasta satasesta jopa miljoonaluokkaan.

Lakitoimistot auttavat

Lakitoimistot kertovat nettisivuillaan keskittyvänsä lähinnä asian käsittelyyn liikenne- ja potilasvahinkolautakunnassa.

Viime vuonna noin 14 prosentissa liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan ratkaisemista tapauksista käytettiin lakimiestä tai asiamiestä.

– Se näkyy meille niin, että asiamiehiltä tulee pitkiä kirjelmiä, joissa on esitetty erilaisia väitteitä käsiteltävästä asiasta. Sitä kautta se aiheuttaa meille jonkin verran lisätyötä, Eskuri kertoo.

Hän toteaa, että lautakunta selvittää samat asiat, joihin asiamieskin vetoaa.

– Selvitämme viran puolesta kaikki meille tulevat vahinkotapaukset. Hankimme tarpeelliset potilasasiakirjat ja kuvantamistutkimukset hoitolaitoksista.

– Joskus asiamies on ollut yhteydessä potilaan entiseen työnantajaan ja saanut sieltä tietoa ansionmenetyksestä. Se on ollut hyödyllistä, Eskuri kertoo.

Jutuissa, joissa on kyse siitä, onko vahinkoa sattunut vai ei, ja Potilasvakuutuskeskus on antanut kielteisen lausunnon, asiamiehen käyttäminen ei näytä lautakunnan tilastojen mukaan vaikuttavan lopputulokseen.

Jos jutussa on kyse korvausten suuruudesta ja potilaalla on ollut asiamies, muutosprosentit ovat olleet suuremmat kuin niissä tapauksissa, joissa asiamiestä ei ollut. Tilastoista ei kuitenkaan selviä muutoksen merkitys euroina.

– Kokemusperäisesti arvioituna kaikissa tapauksissa muutos ei välttämättä ole ollut kovin suuri.

Eskuri muistuttaa, että lautakunta on maksuton muutoksenhakureitti, jossa asiat selvitetään viran puolesta.

– Järjestelmän tarkoitus on, että ihminen voi itse hoitaa asiaansa.

Lue lisää: Potilasvahingoista maksettiin viime vuonna korvauksia 25 miljoonaa euroa