Suomalaisväestöön on rikastunut geenimuunnoksia, jotka voivat aiheuttaa naisilla tahatonta lapsettomuutta, osoittaa FinnGen-hankkeessa tehty tutkimus.

Joissain tapauksissa hedelmöityshoidot ovat lähtökohtaisesti hyödyttömiä.

– Merkittävin löydös oli harvinainen TBPL2-geenin variantti, jota kantaa noin yksi sadasta kantasuomalaisesta. Yhden kopion periminen ei vaikuta, mutta jos nainen saa variantin molemmilta vanhemmiltaan, hän on hyvin todennäköisesti hedelmätön, kertoo vanhempi tutkija Elisabeth Widén Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

TBPL2-geeni koodaa transkriptiotekijää, joka säätelee munasolujen kypsymistä: vaikka niitä muodostuu, ne eivät kehity valmiiksi. Aiemmin tehdyissä eläinkokeissa naarashiiristä tuli steriilejä, kun vastaava geeni poistettiin. 

Arviolta noin 500–600 suomalaisnaisella on perimässään TBPL2-variantista kaksi kopiota. FinnGen-tutkimuksessa oli 41 tällaista naista. Ainoastaan neljä heistä oli saanut lapsen, hedelmöityshoitojen avulla. Ainakin osa oli tiettävästi saanut luovutetun munasolun.

– Olemme nyt jatkaneet tutkimuksia ja tapausten selvittämistä, jotta oppisimme paremmin ymmärtämään, millainen on näiden naisten ennuste, Widén kertoo.

TBPL2-variantti on niin harvinainen, ettei sen tunnistamiseksi kannata ryhtyä tekemään geenitestejä kaikille hedelmöityshoitoihin hakeutuville. Pitäisi löytää ne, jotka hyötyisivät testauksesta. 

– Vaikka tämä on harvinainen lapsettomuuden syy, sen tunnistaminen on tärkeää. Siten voitaisiin välttää raskaat ja turhat IVF-hoidot, Widén toteaa.

Johtolankoja lapsettomuuden syihin

Tutkimusaineistoon kuului 22 849 lapsettomuuden vuoksi hoitoon hakeutunutta naista ja lähes 199 000 verrokkia.

Genominlaajuinen assosiaatiotutkimus paljasti muitakin suomalaisväestölle tyypillisiä geenivariantteja, jotka liittyvät naisten hedelmättömyyteen.

CHEK2-geenistä löydetty mutaatio lisäsi lapsettomuuden riskiä jo ennen 30 vuoden ikää. Sen on aiemmissa tutkimuksissa havaittu lisäävän myös rintasyövän, leiomyooman, kilpirauhassyövän, myeloproliferatiivisen sairauden ja munasarjojen monirakkulataudin riskiä. 

Toinen mielenkiintoinen varhaiseen lapsettomuuteen liittyvä löydös oli mutaatio MHC-geenialueella. Alue sisältää useita puolustusjärjestelmän toiminnan kannalta tärkeitä geenejä. Puolustusjärjestelmän on tärkeää sopeutua raskausaikaan, jottei se hyökkää sikiötä vastaan.

– Emme vielä tunne tarkkaa mekanismia, mutta näyttäisi siltä, että mutaation vaikutus voisi liittyä luonnollisten tappajasolujen signalointiin, Widén kertoo.

Tutkimuksessa löydettiin myös tiettyjä geenivariantteja, jotka laskivat naisilla hedelmällisyyttä vasta myöhemmässä iässä.

– Saimme paljon johtolankoja lapsettomuuden syihin liittyen. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimuksia näiden mekanismien ymmärtämiseksi, Widén toteaa.

Suomalaisilla ainutlaatuinen perimä

Tutkimus toi esiin suomalaisten perimän ainutlaatuisuuden: meillä ovat yleistyneet tietyt mutaatiot, jotka muualla ovat harvinaisia. Esimerkiksi TBPL2-variantti on kantasuomalaisilla 43 kertaa yleisempi kuin ei-suomalaista alkuperää olevilla eurooppalaisilla. 

– Sama ilmiö näkyy muissakin geenimutaatioissa. Se selittyy väestö- ja asutushistorialla. Suomea on alun perin asuttanut rajallinen määrä esivanhempia. Väestön eristyneisyys ja historialliset pullonkaulat ovat johtaneet siihen, että jotkut perinnölliset variantit ovat sattumalta yleistyneet.

Widénin mukaan tämä on yksi syy, miksi FinnGen-tutkimushanke on tärkeä. 

– Emme voi luottaa siihen, että muualla tehdyt tutkimustulokset ovat yleistettävissä meillä. Toisaalta tutkimalla suomalaisväestöä voidaan löytää mielenkiintoisia asioita, joita ei pystytä muualla havaitsemaan.

– Tietyissä harvinaisissa tapauksissa geenimutaatio voi selittää lapsettomuuden, mutta yleensä kyse on monen geenin ja muiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, sanoo Elisabeth Widén.

Widén kuitenkin muistuttaa, että geenit ovat vain osa kokonaisuutta. Lapsettomuudesta kärsii Suomessa arviolta joka kuudes pariskunta.

– Tietyissä harvinaisissa tapauksissa geenimutaatio voi selittää lapsettomuuden, mutta yleensä kyse on monen geenin ja muiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Ei näyttäisi siltä, että hedelmättömyyteen vahvasti liittyvä TBPL2-variantti olisi yleistymässä väestössä.

Naisen ikä on tunnetusti yksi keskeinen hedelmättömyyteen vaikuttava tekijä, sillä raskauden todennäköisyys alkaa laskea 30 ikävuoden jälkeen. Hedelmättömyys voi johtua myös mieheen liittyvistä tekijöistä. 

Lue lisää: Tieto kasvaa korkoa