Käsitys mielenterveyspalvelujen saatavuudesta heikentynyt
Lähes puolet suomalaisista kokee mielenterveyspalvelujen saatavuuden heikentyneen viimeisenä vuonna Mielenterveysbarometrin mukaan.
Palvelujen saatavuus on koettu vuosi vuodelta heikommaksi aina vuodesta 2019, jolloin saatavuuden tunsi heikentyneen noin kolmannes. Vuonna 2023 vastaava luku oli jo 40 prosenttia, kertoo Mielenterveyden keskusliiton tuottama Mielenterveysbarometri.
– Erityisesti pitkään sairastaneet tai vaikeita mielenterveyden häiriöistä sairastavat eivät usein saa tarvitsemiaan palveluita, mikä näkyy opintojen keskeyttämisenä ja pitkittyneenä työkyvyttömyytenä. Heidän kohdallaan eivät toteudu kansallisen mielenterveysstrategian mielenterveysoikeudet eikä oikeus hyvään ja vaikuttavaan hoitoon, sanoo Mielenterveyden keskusliiton erityisasiantuntija, tutkija Päivi Rissanentiedotteessa.
Myös laadussa on väestön käsityksen mukaan tapahtunut vaihtelua, sillä Mielenterveysbarometrin mukaan laadukkaina palveluita pitää 40 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 38 prosenttia ja 2021 54 prosenttia.
Vaihtelua alueen, iän ja tulojen mukaan
Luottamusta riittävien mielenterveyspalveluihin pääsemisestä löytyy 42 prosentilta suomalaisista. Vastauksiin vaikuttavat sekä asuinalue, ikä että tulot.
Kriittisimmät löytyvät Länsi-Suomesta sekä Helsinki-Uusimaa-akselilta alle 30-vuotiaista ja alimmasta tuloluokasta.
Eniten luottoa riittävään apuun löytyy Etelä-Suomesta yli 70-vuotiaista ja korkeimmasta tuloluokasta.
Julkisen sektorin palveluihin luotetaan
Suurin osa suomalaisista suuntaisi tarpeen tullen terveyskeskukseen hakemaan apua. Lähes yhtä suuri osa luottaisi myös psykiatrian poliklinikkaan. Sen sijaan yksityisen lääkärin vastaanotolle hakeutuisi vain hieman yli puolet väestöstä.
− Tämä kertoo siitä, että suomalaiset luottavat julkisen sektorin palveluihin ja haluavat käyttää niitä, Rissanen toteaa.
Mielenterveyden keskusliiton teettämien tutkimusten mukaan järjestöihin luotetaan, mutta niiden toimintaa ei tunneta.
− Järjestöillä on laaja-alaista asiantuntemusta ja osaamista muun muassa ihmisten arjesta, ja siten mielenterveyttä edistävää, ongelmia ehkäisevää ja korjaavaa toimintaa. Mielenterveysjärjestöt tarjoavat luontevia paikkoja ihmisten kohtaamisille ja erilaisille toiminnoille, kuten liikunnan ja kulttuurin hyödyntämiselle. Mielenterveysjärjestöillä on siis hyvät edellytykset toimia julkisen sektorin yhteistyökumppaneina, Rissanen mainitsee.
