Kasvisten lisääminen ja lentämisen vähentäminen suosittuja ilmastotekoja
Kesälomalla suurin osa päästöistä syntyy liikumisesta paikasta toiseen ja ruokavaliosta.
Monet ilmaston kannalta kestävät arjen teot muuttuvat kesällä helpommiksi toteuttaa. Sitran verkkosivuilla julkaistun elämäntapatestin data paljastaa, millaisia valintoja ihmiset ovat kesänvietossaan valmiita tekemään ja kuinka suuri vaikutus niillä on ympäristöömme.
Elämäntapatestillä jokainen voi laskea oman hiilijalanjälkensä, ja testi tarjoaa omien vastausten pohjalta räätälöityjä vinkkejä, joilla voi pienentää päästöjään.
Kesälomalla suurin osa päästöistä muodostuu siitä, miten liikumme paikasta toiseen ja mitä lautaseltamme löytyy. Esimerkiksi mökkeilyn päästöihin vaikuttaa eniten se, kulkeeko mökkipaikkakunnalle autolla vai julkisilla, ja laittaako grilliin sisäfilepihvin vai kasvismakkaran.
Vaikka moni haluaa lomalla luopua arkisten valintojen tarkastelusta ja höllätä pipoa, voi kesällä kestäviä tekoja toteuttaa matalammalla kynnyksellä.
– Olosuhteet ovat otolliset monien kestävien arjen tekojen omaksumiseen. Satokauden tuotteet houkuttelevat panostamaan kasviksiin ja pyöräily on mukavampaa aloittaa kesäkeleillä kuin loskasäällä, sanoo Sitran kansainvälisen toiminnon asiantuntija Henna Kurki tiedotteessa .
Elämäntapatestin perusteella ihmiset ovat valmiita pienentämään hiilijalanjälkeään. Dataa on kertynyt yhteensä 334 000 tehdystä testistä ja 31 600:sta testin tekijöiden laatimasta kestävän elämän suunnitelmasta.
Puolet hiilijalanjäljestämme muodostuu liikkumisesta
Testin tekijöiden hiilijalanjäljestä 45 prosenttia muodostuu liikkumisesta ja neljäsosa ruuasta. Liikkumisen päästöissä suomalaisilla on siis eniten vähentämisen varaa.
– Vaikka kestävän elämäntavan suunnitelmiin on valittu vähiten liikkumiseen liittyviä tekoja, nämä valitut teot ovat päästöjen kannalta usein merkittävimpiä. Lomalla kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, miten liikkuu paikasta toiseen, Kurki muistuttaa.
Testin tehneiden ihmisten suurimmat päästöt liikkumisesta syntyvät maaseutualueilla autoilusta ja pääkaupunkiseudulla lentomatkustamisesta. Päästövähennyssuunnitelman tehneistä yli kymmenen prosenttia on valmiita vähentämään lentämistä. Jos tämä määrä ihmisiä todella vähentäisi lentämistä, vastaisi teko päästömäärältään yli 12 000 lentoa Helsingistä Brysseliin.
Kasvisruokapäivästä suosittu
Toiseksi suurin merkitys lomalla syntyvien päästöjen kannalta on ruualla. Jos suomalaisten elämäntapatestissä valitsemat, syömistä koskevat teot toteutuvat, ilmakehään jää tupruttamatta lähes 12 miljoonaa kiloa hiilidioksidia vuosittain. Kesällä syömistä on helppo muuttaa kestävämmäksi esimerkiksi vaihtamalla riisi perunaan tai ohraan, suosimalla suomalaisia järvikaloja tai ostamalla lähiruokaa kaupasta tai toreilta.
Erityisen valmiita testin vastaajat ovat kokeilemaan kasvisruokapäivää. Teko on kolmanneksi suosituin kaikista valituista teoista, ja joka viides tehdyistä suunnitelmista sisältää kasvisruokapäivän kokeilun. Kasvisruokapäivä on valittu lähes 7000 kertaa suunnitelmiin ja toteutuessaan sen päästövähennys vastaisi yli 5000 lentoa Helsingistä Brysseliin. Erityisesti yli 50-vuotiaat ovat valmiita kokeilemaan kasvisruokapäivää, kun taas alle 18-vuotiaat valitsivat teon harvemmin.
