Kätilöliitto vastaa kritiikkiin ultraäänitutkimuksista: "Ihmiset hakeutuvat yksityisille asemille syystä"
Lupa- ja valvontavirastoon on tullut asiasta muutama kysely. – Olemme selvästi sanoneet, että kätilö ei saa tehdä diagnostiikkaa, johtava asiantuntija Leena Kinnunen toteaa.
Emeritusprofessori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Jorma Paavonen kritisoi Lääkärilehdessä kätilöiden tekemiä raskauden ultraäänitutkimuksia.
Paavosen mukaan toiminta rikkoo lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Hänen kritiikkinsä kohdistuu etenkin yksityisiin yrityksiin.
– Kätilöt koulutetaan tekemään sikiöseulontaa. Koulutusta keski- tai loppuraskauden ultraäänitutkimukseen ei ole.
Paavosen mukaan kätilöt tekevät runsaasti lähetteitä äitiyspoliklinikoille, mikä hänen mielestään heijastelee osaamisen puutetta. Hän ihmettelee, mikseivät viranomaiset ole puuttuneet ongelmaan.
Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Päivi Oinonen ihmettelee kritiikkiä.
– Kätilöt eivät tee mitään ilman asianmukaista koulutusta.
"Kätilöillä on oikeus harjoittaa ammattiaan"
Oinonen huomauttaa, että seulonta ja ultraääni ovat eri asioita.
– Tämä liittyy myös kysymykseen siitä, kenellä on oikeus harjoittaa ammattia ja kenellä ei. Kätilöillä on oikeus harjoittaa ammattiaan julkisissa ja yksityisissä palveluissa. He voivat toimia myös itsenäisenä ammatinharjoittajana koulutuksen, laillistuksen ja asianmukaiset luvat saatuaan ja lakien ja valvonnan puitteissa, aivan kuten muutkin terveydenhuollon ammattilaiset.
Oinonen korostaa, että kätilöt tekevät työtään ammattieettisesti.
– Ihmiset hakeutuvat yksityisille asemille syystä. He haluavat esimerkiksi varmistuksia joihinkin asioihin. Julkisella ja neuvolassa tapaa lääkäreitä, mutta kätilön saattaa tavata vain seulontojen yhteydessä tai synnyttämään tullessa.
Oinonen lisää, että neuvolassa työskentelevän terveydenhuollon ammattilaisen koulutus on yleisimmin terveydenhoitaja, harvalla on sen lisäksi kätilökoulutus.
"Mitä asiakkaille tehdään, jos palvelu loppuu?"
Päivi Oinosen mielestä ratkaisu ei ole syyllistää asiakkaita tai ammattilaisia.
– Pitäisi miettiä, millaista tukea meidän järjestelmämme tarjoaa. Jos palvelua ostetaan, julkisesti saatavilla oleva palvelu ei selvästi kaikille riitä. Mitä näille kaikille asiakkaille tehdään, jos palvelu loppuu? Paljonhan on kyse myös psyykkisestä tuesta, johon yksityisellä voi olla enemmän aikaa.
Oinosen mukaan terveydenhuollossa pitäisi keskittyä yhteistyöhön ja siihen, että jokaisen ammattilaisen tietoja ja taitoja käytetään hyväksi asianmukaisella tavalla.
"Olemme kirjallisesti ohjanneet näitä yrityksiä"
Lupa- ja valvontaviraston johtava asiantuntija Leena Kinnunen kertoo, että virastoon on tullut muutama kysely asiasta koskien tiettyjä yrityksiä.
– Me olemme kirjallisesti ohjanneet näitä yrityksiä, joissa kätilöt tekevät ultraäänitutkimuksia. On tietysti eri asia, jos viranomaisen ohjausta ei ole noudatettu.
Kinnusen mukaan ongelmana pidetään etenkin sitä, että kätilöt tekevät diagnooseja.
– Olemme kannanottona selvästi sanoneet, että kätilö ei saa tehdä diagnostiikkaa, vaan asiakas täytyy ohjata lääkärin arvioon. Kätilö voi toki tehdä hoidon tarpeen arvion.
Kinnunen lisää, että kaikella potilaille tehtävällä tutkimuksella täytyy olla lääketieteellinen peruste, ja kätilön tulee arvioida, onko kyse sellaisesta.
– Ei ole hyväksyttävää tehdä ultraäänitutkimusta esimerkiksi vuorovaikutustarkoituksessa, jotta näkee sikiöstä 3D-kuvia.
Myöskään markkinointi ei saa olla harhaanjohtavaa, siitäkin virasto on ohjannut yrityksiä.
– Olemme siis mielestämme ohjanneet yrityksiä asianmukaisesti.
