Kela haluaa lisää lääkäreitä mukaan kokeiluun: "Suomessa markkinoille pääsy on tehty liian vaikeaksi"
Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen arvioi, että valinnanvapauskokeilu "lisää liikehdintää" julkiselta yksityiselle puolelle.
Syyskuun alussa alkavassa Kelan valinnanvapauskokeilussa on mukana nyt noin 400 terveysalan yritystä. Mukana on sekä yhden hengen yrityksiä että suuret yksityisten terveyspalvelujen tuottajat Aava, Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna.
Mukana olevista yrityksistä noin 60 on pieniä, käytännössä yhden lääkärin yrityksiä.
Kuinka paljon Kela arvioi lääkäreitä siirtyvän julkiselta yksityiselle puolelle kokeilun takia?
– Kyllä se jonkinlaista liikehdintää varmasti aiheuttaa. On tärkeää, että syntyisi enemmän kilpailua, jotta hinnat pysyisivät kurissa ja palveluja tulisi myös paikkakunnille, joissa suuret ketjut eivät nyt toimi, Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen sanoo.
Kokeilussa korvattaville terveyspalveluille asetetaan enimmäishinnat eli hintakatot, ja palveluntuottajat sitoutuvat tuottamaan palveluita enintään hintakaton suuruisilla hinnoilla. Kela maksaa palveluntuottajalle lääkärikäynnin tai tutkimuksen enimmäishinnan ja asiakkaan maksaman osuuden välisen erotuksen.
Vaatimustaso voi muodostua joillekin ongelmaksi
Lehtosen mukaan Suomessa markkinoille pääsy on kuitenkin tehty aivan liian vaikeaksi.
– Muualla Euroopassa lääkärit aloittavat vastaanottotoiminnan aika helposti, ja pieniäkin vastaanottoja on paljon. Meillä kynnys ja vaatimustaso toiminnan aloittamiseen ovat melko korkeita. Suomessa asiaan liittyy mielestäni ylisäätelyä, ja se voi joillekin muodostua liian vaikeaksi.
Lehtonen viittaa myös Valviran ylläpitämään Soteri-rekisteriin, jonne lähetettyjen hakemusten käsittely ruuhkautui pahasti viime vuonna.
– Keskustelua kannattaisi käydä siitä, onko meidän pakko olla niin vaativia. Tuottaako se terveyshyötyä tai parantaako se potilasturvallisuutta? Isompi ongelmahan on se, jos palvelua ei ole ollenkaan.
Halu lähteä mukaan voi riippua markkinatilanteesta
Yksityisessä terveydenhuollossa ei ole lääkärikäyntiä edeltävää hoidon tarpeen arviointia. Nyt alkavassa Kela-kokeilussakin potilas arvioi itse, haluaako hän vastaanoton fyysisesti, etänä vai puhelimessa.
– Itse toivoisin, että palattaisiin takaisin perhe- tai omalääkärimalliin, jossa ydin on potilaskohtaamisessa ja hyvän potilassuhteen luomisessa, eikä siinä, että hoitaja konsultoi lääkäriä, Lehtonen toteaa.
Vaikka lääkärin työpaikka olisi mukana kokeilussa, jokainen lääkäri voi kuitenkin päättää osallistumisensa omalta osaltaan. Lehtonen arvelee, että niitä lääkäreitä, joilla vastaanottoajat ovat muutenkin koko ajan täynnä, voi olla vaikeampi motivoida.
– Halu lähteä mukaan riippuu toki markkinatilanteestakin. Jos on tarve täyttää vastaanottoaikoja, asia voi kiinnostaa enemmän. Tiedän, että joissakin yrityksissä on tehty aktiivisesti töitä, jotta saataisiin lääkäreitä mukaan kokeiluun. Toivottavaa tietysti olisi, että riittävä määrä kollegoita lähtisi mukaan. Sopimuksena tämä on käsittääkseni aika suoraviivainen sopimus, eikä sitä ole ylivoimaisen byrokraattista tehdä. Odotan, että viidakkorumpu leviää.
