Keski-Suomen ylilääkärit vetoavat lääkärikoulutusten puolesta
Ylilääkärit haastavat myös muita hyvinvointialueita lääkärien ammatillisen koulutuksen kriittiseen tarkasteluun.
Adressin taustalla on pitkä, koko Keski-Suomen hyvinvointialueen ajan syventynyt luottamuspula ylilääkäreiden ja hyvinvointialueen ylimpien viranhaltijoiden välillä lääkärien ammatillisen koulutuksen toteutuksesta.
Ylilääkärit sanovat huolestuneina, että koulutuksen koordinaatio ja toteutus hajoavat enenevästi hyvinvointialueella muiden kuin lääkäreiden itsensä ohjaukseen – ja myös koulutussisältöjen suhteen.
Viimeisimmässä YT-esityksessään Keski-Suomen hyvinvointialueen ylin ei-lääkärijohto on päättänyt vastoin ylilääkäreiden asiantuntemusta uhata ammatillisen koulutuksen tärkeitä laatuvarmistuksia.
Ylilääkäreiden oma vastaesitys ei sisällä mainittavia taloudellisia lisärasitteita Keski-Suomen nykyiseen tilanteeseen. Koulutuksen kulut eivät kasva, vaan pikemmin pienenevät etenkin pidemmällä aikavälillä, he toteavat.
Nämä ovat ylilääkärien keskeiset vaatimukset
– Lääkärien ammatillisen koulutuksen on oltava asiaan perehtyneen lääkärin johtamaa, ja hänellä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa ammatillisen koulutuksen resursseihin, rahoituksen kohdentamiseen ja siihen, mitä muuta kuin lääketieteellistä ammattikuntaa näissä lääkärikoulutusyksiköissä tarvitaan.
– Kaikki lääkärien ammatillinen koulutus tulee koota yhteen hallinnollisesti, jotta kokonaisuuden koordinaatio myös lääketieteellisiin tiedekuntiin ja kokonaisvaltainen kehittäminen on ylipäätään mahdollista. Samalla syntyy mahdollisuus sekä varmentaa koulutuksen laatu että kohdentaa kustannukset vaikuttavasti.
– Lääkärien ammatillinen koulutus ei kuulu hallinnollisesti HR-yksikköön, vaan kliinisiin yksiköihin, missä tärkein osa koulutuksesta tapahtuu.
– Keskeinen osa nykyaikaista lääkärikoulutusta ovat sitä tukevat erityisinnovaatiot, kuten koulutuslaboratoriot, joiden avulla etenkin erityisen vaativien taitoalueiden osaaminen voidaan varmentaa. Keski-Suomen esimerkki ja kansainväliset tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kohdennetulla ammatillisella taitokoulutuksella voidaan turvallisesti rakentaa erikoistuvien lääkäreiden riittävä taitotaso melko varhain uran alkuvaiheessa. Tällöin säästyy myös kallista kouluttajalääkärien työaikaa. Nämä molemmat koulutuslaboratorioiden tuomat edut merkitsevät suoraa kustannussäästöä toiminnassa. Koulutuslaboratoriot ovat merkittävä osa ammatillista koulutusta ja kuuluvat edellä mainitun mukaisesti samaan lääkärikoulutuksen kokonaisuuteen.
– Lääketieteen ammatillisen koulutuksen järjestelyissä tulee tukeutua lääkärikunnan Euroopan tasoiseen laatuohjaukseen siltä osin kuin sitä on ja tulee enenevästi saataville. Tässä etenkin Euroopan maiden lääkäriyhdistysten kattojärjestön Uemsin ohjeistus ja akkrediointikriteerit ovat selkeästi tunnustettuja EU-alueella.
Laajempaa keskustelua toivotaan
Adressin mukaan nyt uhkaa vaarantua potilaiden luottamus, hyvä hoito ja hoidon turvallisuus. Ammatillinen osaaminen ja ammatillinen koulutus ovat kiinteitä terveydenhuollon ja palveluverkon osia, lääkärit muistuttavat. Esimerkiksi erikoislääkärikoulutus tapahtuu lähes kokonaan työelämän ympäristöissä. Nykyaikana tätä kuuluu täydentää myös erityisin kohdennetuin opinnoin esimerkiksi erillisissä koulutuslaboratorioissa ja hyödyntää muun muassa simulaattoreita. Vaativimpia toimenpiteitä ei tule harjoitella potilailla, he toteavat.
Keski-Suomessa on jatkuvasti töissä noin 200 erikoislääkärikoulutettavaa, joten maakunta on myös merkittävä toimija koko maan lääkärikoulutuksessa.
Vuosittain Suomessa valmistuu noin 600–700 uutta erikoislääkäriä ja samalla eläköityy liki 700 lääkäriä. Keski-Suomen kaltaiset ei-yliopistollisetkin hyvinvointialueet ovat koko Suomen lääkärikoulutuksessa tärkeitä toimijoita.
Jos esimerkkinä mainittu erikoislääkärikoulutus jouduttaisiin jatkossa toteuttamaan ainoastaan hyvinvointialueilla, joissa on lääketieteellinen tiedekunta, putoaisi valmistuvien erikoislääkärien määrä pian merkittävästi.
Adressin vetoomus koskee kaikkea lääkärien ammatillista koulutusta, tutkinto-, erikoistumis- ja täydennyskoulutusta. Ammatillisen koulutuksen uhkakuvilla on esimerkissä mainitulla tavalla sekä alueellinen että koko Suomea koskeva vaikutus.
Ylilääkärit kertovat, että vaatimukset koskevat ensisijaisesti lääkärien ammatillista koulutustoimintaa Keski-Suomen hyvinvointialueella. Tilanne lääkärien koulutuksessa ei heidän mukaansa ole välttämättä juurikaan parempi muualla Suomessa.
Adressin kautta tulee tilaisuus käynnistää laajempi keskustelu aiheesta ja haastaa muiden hyvinvointialueiden lääkärikoulutuksesta vastaavat lääkärit tarkastelemaan kriittisesti tilannetta omalla hyvinvointialueellaan. Eikä vain tarkastelemaan, vaan myös toimimaan mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi, he toteavat.
Lisätietoja:
Teuvo Antikainen
kirurgian erikoislääkäri, LT, dosentti, Uems akkrediointijaoksen hallituksen jäsen, Suomen Lääkäriliiton edustaja Uemsin jaoksessa, Lääkäriseura Duodecimin koulutusvaliokunnan aiempi puheenjohtaja.
teuvo.antikainen@fimnet.fi
