Keskitettyjen vastaanottojen avulla tehokkuutta terveyskeskuksiin
Erikoisalojen lääkärit lisäisivät perusterveydenhuollon mahdollisuuksia diagnosoida sairauksia nopeammin.
Terveydenhuollon erikoislääkäri, diplomi-insinööri Maria Lovénin tutkimuksessa ihotautilääkäri vastaanotti potilaita terveyskeskuksessa yleislääkärin sijaan. Pahanlaatuisia ihomuutoksia todettiin yli puolet enemmän perinteiseen hoitoketjuun verrattuna.
Järjestely sujuvoitti ihomuutospotilaiden hoitoa, lyhensi hoitoviiveitä ja vähensi terveydenhuoltoon kohdistuvia yhteydenottoja. Myös entistä suurempi osuus potilaista hoidettiin kokonaan terveyskeskuksessa. Potilas- ja ammattilaistyytyväisyys paranivat ja kokonaiskustannukset laskivat.
Kyselytutkimuksessa terveydenhuollon johtajat pitivät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota kustannusvaikuttavana. He näkivät sen toteuttamisen esteinä kuitenkin muun muassa erillisen johdon sekä resurssien, ajan ja kannustinten puutteen. Ratkaisuiksi he ehdottivat muun muassa yhteistä johtoa sekä tehokkaampia hoitoketjuja.
Merkittävät säästöt mahdollisia
Lovénin tutkimustuloksen vieminen käytäntöön tarkoittaisi sitä, että entistä useammassa terveyskeskuksessa työskentelisi eri erikoisalojen sairaalalääkäreitä sekä vastaanottamassa potilaita että kouluttamassa ja konsultoimassa terveyskeskuslääkäreitä.
Esimerkiksi ihomuutospotilas tai gynekologisista vaivoista kärsivä potilas voisi ohjautua sairaanhoitajan tai algoritmin arvioimana suoraan erikoislääkärin vastaanotolle. Yleislääkärit voisivat keskittyä potilasryhmiin, jotka hyötyvät eniten yleislääkäristä ja hoidon jatkuvuudesta.
– Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviimpi yhteistyö ja päällekkäisten toimintojen purkaminen voisivat tuoda potilaiden kokemien hyötyjen lisäksi valtakunnallisesti merkittäviä taloudellisia säästöjä, Lovén tiivistää.
Keskitetty vastaanotto kroonisten haavojen hoitoon
Krooniset haavat yleistyvät, koska diabeetikoita ja vanhuksia on aiempaa enemmän. Uusi ratkaisu pahenevaan ongelmaan olisi terveyskeskusten keskitetty haavavastaanotto.
Kroonisten haavojen vaikutus terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin on jo merkittävä, jopa 3–6 prosenttia. Se on verrattavissa syövän ja sydän- ja verisuonitautien hoitokuluihin.
– Kroonisten haavojen hoito on Suomessa huonosti organisoitu. Tämä heikentää potilaiden elämänlaatua ja nostaa tarpeettomasti terveydenhuollon kustannuksia, LL, sanoo yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Kirsti Ahmajärvi tiedotteessa.
Ahmajärvi esittää väitöstutkimuksessaan, kuinka keskitetty haavavastaanotto voi merkittävästi parantaa kroonisten haavojen hoitoa.
– Kroonisia haavoja voidaan diagnosoida aivan riittävän tarkasti terveyskeskuksissa, kunhan haavavastaanottoa johtavat yleislääkärit, jotka ovat erikoistuneet haavojen hoitoon.
Diagnoosin viivästyminen ongelma
Ahmajärven mukaan haavadiagnoosin viivästyminen on yleinen ongelma.
– Jos diagnoosi saadaan neljän viikon sisällä, haavojen paranemisaika lyhenee huomattavasti. Varhaisella valtimohaavojen ja diabeettisten jalkahaavojen tunnistamisella voidaan myös välttää amputaatioita, hän huomauttaa.
Perusterveydenhuollon keskitetty haavavastaanotto auttaisi potilaita saamaan nopeampaa ja parempaa hoitoa. Se parantaisi potilasturvallisuutta ja vähentäisi diagnostisia virheitä.
Ahmajärven esittämä uusi organisoimismalli auttaisi terveydenhuoltojärjestelmää säästämään kustannuksissa ja parantaisi haavapotilaiden elämänlaatua.
