Vaikeuksissa olevat alueet saivat keskustelutukea
Vuoropuhelu syvensi ymmärrystä haasteista, kertoo ministeriö.
Alkuvuoden aikana viidelle hyvinvointialueelle järjestetty vapaaehtoinen muutostuki tiivisti alueiden ja valtion välistä yhteistyötä, tiedottaa valtiovarainministeriö.
Viime syksynä kuusi hyvinvointialuetta otettiin valtion tiiviimpään ohjaukseen niiden taloudellisesta tilanteesta johtuen. Niille tarjottiin myös vapaaehtoista muutostukea keskustelujen muodossa. Tätä ottivat vastaan Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen, Lapin, Satakunnan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet. Kanta-Häme ei osallistunut, koska sen tilanne oli muuttunut.
Valtion ja alueiden välisellä vuoropuhelulla pyrittiin edistämään alueiden kestävää talouden ja toiminnan suunnittelua ja uudistumiskykyä. Lisäksi haluttiin hyödyntää hyvinvointialueiden onnistuneita ratkaisuja ja käytäntöjä, jotka eivät ole vielä riittävästi levinneet alueiden välillä.
Projektin toteuttivat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.
Keskustelujen teemat sovittiin yhdessä kunkin alueen kanssa. Niissä pureuduttiin muun muassa sote-palvelujen ja erikoissairaanhoidon kustannusrakenteeseen.
Loppuraportin mukaan vuorovaikutteinen toteutustapa paransi ja syvensi hyvinvointialueen ja valtion toimijoiden välistä ymmärrystä. Keskusteluissa hyvinvointialueet pystyivät nostamaan esiin alueen erityispiirteitä sekä huomioitaan alueita koskevan lainsäädännön toimivuudesta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö kertoo keskustelujen lisänneen luottamusta.
– Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa runsaat kaksi vuotta. Tietopohja palveluista, palvelutarpeesta sekä myös taloudesta on sekä alueilla että valtiolla kehittymässä. Muutostuki lisäsi ymmärrystämme ja tietoamme sekä käytettävissä olevasta tiedosta että tiedon käytön pelisäännöistä. Luottamuksemme siihen, että tietopohjan kehittämisessä edetään oikeaan suuntaan, vahvistui, hän sanoo tiedotteessa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haki vuosi sitten alueista ensimmäisenä valtiolta lisärahoitusta. Sitä ei tuolloin myönnetty.
Lääkärilehden selvityksen mukaan myös tänä vuonna useat alueet harkitsevat lisärahoituksen hakemista palvelujen turvaamiseksi.
