Keuhkokuva on yhä avain keuhkosyövän varhaiseen toteamiseen
Kansallinen keuhkosyöpäohjelma herättelee tarttumaan herkästi keuhko-oireisiin. Keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa on kirittävää verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Vaikka tupakointi on vähentynyt nopeasti viime vuosikymmeninä, keuhkosyöpä ei suinkaan ole kadonnut. Tätä faktaa nostaa esiin tänä vuonna aloitettu kymmenvuotinen valtakunnallinen keuhkosyöpäohjelma.
Keuhkosairauksien erikoislääkäri, Filha ry:n pääsihteeri Tuula Vasankari sanoo, että hoitosuositusten rinnalle kaivattiin erillistä ohjelmaa.
– Keuhkosyöpä on jo suurin syöpäkuolemien aiheuttaja ja viidenneksi yleisin kaikista kuolinsyistä. Sairastuneiden ennuste on huonompi kuin muissa Pohjoismassa. Tämä kaikki kertoo, että jokin meillä mättää keuhkosyövän havaitsemisessa ja mahdollisesti myös hoitoketjuissa.
Vasankarin mielestä ohjelma on jo alkutaipaleellaan onnistunut herättämään keskustelua ja lisäämään tietoisuutta keuhkosyövästä.
Ohjelma on suunnattu yhtä lailla terveydenhuollon ammattilaisille kuin suurelle yleisölle.
– Keuhkokudoshan on siitä kenkkua, ettei se tunne kipua. Tämä on iso syy siihen, että keuhkosyöpä löydetään monesti niin myöhään ja levinneenä. Kaikkien osapuolten olisi siis osattava, uskallettava ja kehdattava tarttua muihin merkkeihin. Joskus nimittäin myös häpeä tupakoimisesta viivästyttää hoitoon hakeutumista, Vasankari sanoo.
Kohdennetut seulonnat
Kampanjan virallinen ohjelmateksti julkistetaan tulevan talven aikana. Yksi sen ehdotuksista on Tuula Vasankarin mukaan keuhkosyöpäseulontojen harkitseminen Suomessa.
EU suosittelee seulontoja, ja niitä tehdään esimerkiksi Virossa, Saksassa ja Ranskassa.
Kyse olisi kohdennetusta seulonnasta suurimpaan riskiryhmään kuuluville eli pitkään tupakoineille henkilöille. Seulonta toteutetaan pienisäteilyannoksisena TT-kuvana.
– Kuten hyvin tiedämme, terveydenhuollon resurssit ovat tiukilla. Mutta tämä seulonta olisi kustannustehokasta toimintaa. Vaikka tupakoimatonkin voi saada keuhkosyövän, heitä on sairastuneissa selkeä vähemmistö, Vasankari sanoo.
Lisäsi ohjelmaan sisältyy laaturekisteripilotti. Siinä selvitetään, onko eri hyvinvointialueiden välillä selkeitä eroja keuhkosyövän havaitsemisessa ja hoidossa. Näin tehokkaita käytäntöjä voidaan jakaa ja mallintaa muualle Suomeen.
Tukea tupakoinnin lopettamiseen
Lääkärit perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa kuuluvat Vasankarin mukaan ohjelman avainkohderyhmään.
– Heille pääviestimme kuuluu, että otata keuhkokuvat erittäin herkästi aina, kun potilaalla on pitkittyneitä keuhko-oireita. Tavallinen keuhkokuva ei kieltämättä ole mikään maailman tarkin keino. Se on kuitenkin edullinen ja laajasti saatavilla oleva tutkimus, joka monessa tapauksessa auttaa pääsemään keuhkosyövän jäljille.
Hän korostaa, että keuhkokuva kannattaa oireiden muuttuessa ottaa, vaikka potilaalla olisi jo esimerkiksi astma- tai keuhkoahtaumadiagnoosi. Erityisesti tähän on aihetta pitkään tupakoineilla.
– Keuhkosyöpähän voi kehittyä muun keuhkosairauden oheen. Ja vaikka kuvat olisi joskus vuosia sitten otettu, tilanne on saattanut muuttua.
Myös tukea tupakasta eroon pääsemiseen kaivataan yhä. Tuula Vasankari kannustaakin kollegoita pitämään edelleen tupakan mukana kysymyspatteristossa, kun potilaan kanssa tulee puhe elintavoista.
– Meidän lääkäreiden sana painaa monesti yllättävän paljon. Sähkötupakkaa ei silti voi suositella vieroittautumiseen, sillä sen mahdollisia haittoja ei vielä tunneta.
