Kiuru: Henkilöstön riittävyys vaatii useita erilaisia toimia yhtä aikaa
Avustavan henkilöstön lisääminen on yksi keino, jonka Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus -ohjelma nostaa esiin.
Sote-henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta aiotaan turvata neljän strategisen kärjen avulla. Näitä ovat osaamisen varmistaminen, työn vaikuttavuuden parantaminen, hyvän työn edellytykset sekä tietopohja-analyysi ja ennakointi.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja eri sote-alan työmarkkinajärjestöt kertoivat keskiviikkoaamun tiedotustilaisuudessaan siitä, millaisiin johtopäätöksiin syksystä 2021 valmistellussa, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun käynnistämässä Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus -ohjelmassa on päädytty.
– Sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen vaatii useita erilaisia yhtäaikaisia toimenpiteitä. Kaikkein tärkeitä on kuitenkin uudistaa toimintamalleja hyvinvointialueilla ja palvelutuotannossa, totesi Kiuru.
Lisää avustavaa henkilöstöä
Yhtenä tavoitteena on, että sote-ammattilaisten työ kohdennetaan tutkintoa vastaaviin tehtäviin. Avustavan ja tukipalveluhenkilöstön lisäämisen toivotaan tuovan apua tähän.
– Työnjako ei saa kuitenkaan vaarantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta eikä alentaa kelpoisuusvaatimuksia, Kiuru sanoi.
Mikäli tiettyä tehtävää ei ole erikseen säädetty tietyn tutkinnon tai ammattipätevyyden suorittaneen henkilön hoidettavaksi, työnantajilla on harkintavaltaa toteuttaa joustavia työjärjestelyitä ja osoittaa henkilöstönsä koulutustaan, osaamistaan ja ammattitaitoaan vastaaviin tehtäviin.
Työantaja voi joustavasti hankkia ja kouluttaa avustavaa henkilöstöä ja tukipalveluiden henkilöstöä ja tarjota työtehtäviin kohdennettua lisäkoulutusta, jolla varmistetaan riittävä osaaminen ammattihenkilöitä tukevaan työhön.
Koulutusmääriä kasvatettava
Sote-alan ammattien koulutusmäärien nostaminen nähdään yhdeksi tärkeäksi keinoksi tilanteen korjaamisessa.
Kiuru totesi, ettei koulutusmäärien nostaminen kuitenkaan auta, jos alalla ei ole pitovoimaa. Työssä jaksamista ja hyvän työn edellytyksiä on välttämätöntä tukea.
– On todettava koko kansakunnan puolesta, että olemme huomanneet, kuinka kovilla sote-henkilöstö on viime vuosina ollut, Kiuru sanoi.
Yksi ohjelmassa esiinnousseita asioita on tietoperusteisen johtamisen ja päätöksenteon tärkeys. Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm toi tiedotustilaisuudessa esille, että tietoa sotehenkilöstön määrällisestä kehityksestä tarvitaan, jotta eri sotealojen koulutustarpeita voidaan analysoida.
– Aloituspaikkoja ja koulutusta ei voida lisätä laadun kustannuksella, Lindholm muistutti.
Osana ohjelmaa ovat valmistuneet myös vastuullisuussuositukset sote-henkilöstön kansainvälisiin rekrytointeihin, joiden lisäämistä pidetään välttämättömänä.
