Kohta tulee päätöksiä Lapin palveluverkosta
Kiivaana käynyttä keskustelua on kuultu, eikä esityksestä ennakoida samaa kuin lokakuussa.
Lapin hyvinvointialueen viranhaltijat, yhtenä heistä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Miia Palo, valmistelevat parhaillaan kiivaasti palveluverkkoesitystä hyvinvointialueen valtuustolle.
Valtuusto kokoontuu 23. helmikuuta.
Kovin tarkkoja yksityiskohtia Palolla ei ole vielä kerrottavana.
– Esitys ei tule varmastikaan olemaan sama kuin se, joka julkaistiin lokakuussa, Palo sanoo.
Tuolloin suunnitelmat palveluverkon karsimiseksi herättivät raivokkaan keskustelun niin Lapissa kuin myös valtakunnallisesti.
– Keskustelua on käyty reippaasti. Sitä ja saatua palautetta hyödynnetään nyt loppuvaiheen valmistelussa. Keskustelun, osallistamiskierrosten, lausuntojen ja vaikutusten arvioinnin pohjalta muotoillaan viranhaltijaesitys ja hallituksen esitys valtuustolle, Palo toteaa.
Hänen mukaansa esityksen sisältöä on muokattu. Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja. Aluehallitus ohjaa valmistelua tiiviisti.
Kolme kokonaisuutta
Lapissa on viime ajat samaan aikaan toimeenpantu vanhoja päätöksiä ja valmisteltu uusia esityksiä palveluverkkoon liittyen.
Länsi-Pohjan keskussairaalassa kirurginen osasto ja raskas leikkaustoiminta ovat loppuneet vuodenvaihteessa. Päätös tästä perustui sairaalaverkkolakiin.
Uudet, parhaillaan valmistelussa olevat esitykset konkretisoituvat Palon mukaan kolmeen eri kokonaisuuteen.
Ensimmäisessä niistä suunnitellaan Länsi-Pohjan sairaalan tulevaa profiilia. Mehiläinen Länsi-Pohjan kanssa tehty sopimus päättyy viimeistään vuoden 2027 lopussa.
Aluevaltuusto päätti viime vuoden lopussa, että sairaalan toiminta muutetaan vastaamaan lähinnä alueen perusterveydenhuollon tarpeita. Jatkossakaan se ei silti olisi vain terveyskeskus, vaan sairaala, jossa tarjotaan erikoissairaanhoidon palveluita siltä osin, kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.
– Nyt valmistelussa konkretisoimme, mikä on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Tarkastelu koskee leikkaustoimintaa, osastohoitoa, poliklinikkatoimintaa ja päivystysjärjestelyjä, Palo kertoo.
Kuinka käy Ivalon?
Toinen valmistelussa oleva kokonaisuus koskee perusterveydenhuollon palveluverkkoa, jossa suurin kysymys ovat vuodeosastot eri kunnissa.
Kolmas asia ovat kiirevastaanotot ja päivystys. Tässä eniten keskustelua kuumentanut yksittäinen asia lienee Ivalon terveyskeskuksen ympärivuorokautinen lääkäripäivystys.
– Ivalossa säilyy ympärivuorokautinen yksikkö, jossa on osastohoitoa. Arvioimme sitä, onko lääkäri ympärivuorokautisessa valmiudessa, Palo kertoo.
Samalla suunnitellaan, miten voitaisiin saada vahvistusta virka-ajan ulkopuoliseen lääkäritukeen kotiin vietäville palveluille. Tarkoituksena on tukea hoidontarpeen arviointia paikan päällä. Tällaista tukea on jo olemassa Lapin hyvinvointialueella, mutta se ei ole yhdenvertaista, eikä kata koko aluetta.
– Tuella voitaisiin ehkäistä tilanteita, joissa turhaan kuljetetaan iäkästä ihmistä kotoa tai hoivayksiköstä mihinkään kauemmas, Palo kertoo.
Palo muistuttaa, että etäisyydet Lapissa ovat pitkiä ja siksi palveluverkkomuutoksia ja niiden vaikutuksia on harkittava tarkoin. On myös kehitettävä Lapin olosuhteisiin sopivia korvaavia palveluita.
– Ei ole mitenkään helppoa toteuttaa palveluverkon muutoksia ja saada siitä säästöä, kun keskimäärin seuraava yksikkö on 80–100 kilometrin päässä.
