Konkarit tarjoavat lääkkeitä hyvinvointialueen tilanteeseen
Hoitoon pääsy on vaikeutunut Pohjois-Pohjanmaalla, eläköityneet asiantuntijat kirjoittivat reseptin tilanteen parantamiseen.
Viisi eläköitynyttä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asiantuntijaa alkoi viime syksynä pohtia, mikä sote-uudistuksessa on mennyt vikaan Pohteen alueella, ja mitä pitäisi tehdä toisin.
Niin lehtien mielipidekirjoituksista kuin omasta tuttavapiiristä kantautui tietoja siitä, miten hoitoon pääsy oli vaikeutunut, vaikka sote-uudistuksen tarkoitus oli päinvastainen.
Sosiaalilääketieteen dosentti Jorma Kiuttu , perhe- ja yhteisölääketieteen professori emeritus Pekka Larivaara , entinen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston johtaja Margit Päätalo , kansanterveystieteen professori emerita Anja Taanila ja psykoterapian professori emeritus Karl-Erik Wahlberg perustivat moniammatillisen ExA-ryhmän (ex-asiantuntijat) pohtimaan, mistä on kysymys.
Ryhmä julkaisi keväällä 16-sivuisen julkisen mielipiteen Pohteen palvelusta kehittämiskohteiden ja parannusehdotusten kera.
Mielipiteen pääsee lukemaan täältä.
Kokeneiden tutkijoiden analyysi
– Lähdimme selvittelemään, mitä uudistuksessa oli tapahtunut ja mikä ei näytä toimivan. Olemme kaikki pitkän linjan tutkijoita ja halusimme tehdä analyysiä siitä, mistä on kysymys, kertoo Larivaara.
Tietoja he hankkivat keskustelemalla eri viranhaltijoiden ja ammattilaisten kanssa, sekä tutustumisvierailujen kautta. Ryhmä keskittyi erityisesti peruspalveluihin.
Lähtökohdaksi otettiin sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu ”Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2022” maaliskuulta 2020.
– Julkaisussa määritellään, mitä uudessa sotessa pitäisi tapahtua. Peilaamme sitä vasten, onko Pohteella saavutettu niitä asioita, Larivaara kertoo.
Joustavampi malli hoitoon pääsyyn
Viidestä STM:n tavoitteesta ensimmäinen on ”Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen”.
– Tämä on heikentynyt Pohteella. Lääkäriin pääsy on mennyt vaikeammaksi, Larivaara toteaa.
Lääkärille pääsee vain hoitajan puhelimitse tekemän hoidontarpeen arvion kautta.
– Lääkärinä tiedän, kuinka haasteellinen on uuden potilaan hoidon tarpeen arvio, vaikka potilaan näkisi, Larivaara sanoo.
Larivaaran ja Kiutun mielestä tällainen byrokraattinen järjestelmä pitäisi purkaa.
Ryhmä ehdottaa joustavampaa mallia, jossa omalääkäri, omahoitaja ja potilas yhdessä sopivat hoitoon pääsystä avoimella ajanvarausjärjestelmällä.
Myös digihoito väärässä tilanteessa huolestuttaa.
– Digimaailmassa on suuret virhediagnosoinnin mahdollisuudet, kun hoito jopa yritetään aloittaa potilasta näkemättä, Jorma Kiuttu sanoo.
Yksi ongelma on, että Pohteen etälääkärit asuvat ympäri Suomea.
– Digitaalinen sotekeskus on hyvä, kun se palvelee omalääkäri-omahoitaja-systeemiä, mutta huono, jos lääkärit eivät tunne aluetta, Kiuttu sanoo.
Huolta herättää sotekeskusten ja muiden toimintojen lakkauttaminen, vaikka muuta luvattiin. Tämä tulisi ryhmän mielestä tarkastella uudelleen. Tietoon on tullut, että vanhuksia siirretään jatkohoitoon jopa satojen kilometrien päähän kotoaan. Tämä ei edistä hoidon jatkuvuutta.
– Terveyskeskus, jossa on lääkäreitä, on merkittävä asia alueelleen. Se on psykologinen turva väestölle, Larivaara sanoo.
Yhteyksiä ja asiantuntijaryhmiä
ExA-ryhmä käsittelee mielipidekirjoituksessaan laajasti Pohteen perustason palveluita ja esittää parannusehdotuksia.
Pohteella psykiatria kuuluu sosiaalitoimen alaisuuteen. Sen yhteyksistä muihin lääketieteen erikoisaloihin tulee huolehtia, asiantuntijat muistuttavat.
Päihdehuolto on erillään muusta hoidosta, ja ryhmä ehdottaa sen tiiviimpää integroimista hoitojärjestelmään. Tarvitaan asiantuntijaryhmä, joka laatisi päihde- ja mielenterveyspotilaille yhtenäiset toimenpideohjeet.
Ikääntyneiden palveluita kehittämään tarvitaan moniammatillinen geriatrivetoinen työryhmä.
Lasten, nuorten ja perheiden ongelmien käsittelyä pitäisi tehostaa perustamalla perhekeskuksia ainakin isompiin sotekeskuksiin.
Ryhmä näkee, että painopisteen siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään työhön vaatii myös yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Ennaltaehkäisevään työhön ja terveyttä edistämään Pohteen organisaatioon tulisi perustaa terveydenedistämistyöryhmä hyvinvointijohtajan alaisuuteen.
Ryhmä kannattaa myös yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen kehittämistä. Opetusta tarvittaisiin paitsi hoitosuhteen muodostamiseen, myös sen laajentamiseen potilaan lisäksi perheeseen ja lähiyhteisöön.
