Koronan jälkeinen työelämä kaipaa kehittämistä
Suomalaiset arvioivat työkykynsä nyt huonommaksi kuin ennen koronaa. Tämä näkyy muun muassa työuupumuksena ja eroaikeina työstä.
Työn imu on vähentynyt ja työuupumusoireet ovat lisääntyneet, ilmenee Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen tuloksista. Näyttää siltä, että muuttuvassa tilanteessa uusien työkäytäntöjen luomisessa on epäonnistuttu, ja että sopeutuminen uusiin työn tekemisen tapoihin on yhä kesken.
Miten Suomi voi? -seurantatutkimus aloitettiin loppuvuonna 2019, ja seurannassa on kerätty tietoa työhyvinvoinnista säännöllisesti noin puolen vuoden välein. Tuoreimmat tiedot ovat kesältä 2022.
Johtajien työn imu ja työkyky ovat pudonneet matalammiksi vuoden takaisesta. Myös johtajien työuupumusoireilu ja erityisesti kyynistyneisyys ovat nyt yleisempiä kuin vuosi sitten. Tämä on riski koko työyhteisölle, koska johtajan työhyvinvoinnin heikentyminen voi vaikuttaa johtamisen laatuun.
Nuoret aikuiset voivat huonommin kuin heitä vanhemmat. Työn imun, työssä tylsistymisen, työtyytyväisyyden ja työuupumusoireilun lisäksi nuoret arvioivat työkykynsä muita heikommaksi. Heillä on myös vanhempia useammin eroaikeita nykytyöstä.
Läsnä- ja etätyötä yhdistävät voivat edelleen yleisesti paremmin kuin pelkästään etä- tai läsnätyötä tekevät. Kuitenkin työuupumuksen oireista kognitiiviset häiriöt ovat yleistyneet myös tässä ryhmässä.
Tutkimuksen tuloksista on kerrottu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä .
