Koronapandemia-ajan ylikuolleisuus oli vähäistä
Kansainvälisen tutkimuksen perusteella pandemiatoimet olivat Suomessa riittäviä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan koronapandemian vaikutus kokonaiskuolleisuuteen Suomessa oli vähäinen. Ylikuolleisuutta havaittiin kuitenkin pandemia-aaltojen aikana.
EU-rahoitteinen jäsenmaiden yhteistyöverkosto EuroMomo (the European Mortality Monitoring Network) on julkaissut tieteellisen artikkelin, jossa koronapandemian aikaista kuolleisuutta verrataan eri jäsenmaiden välillä sekä aikaisempien viiden influenssakauden ylikuolleisuuteen.
Raportin mukaan ylikuolleisuus oli tutkimusaikana vähäistä Suomen lisäksi Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Irlannissa ja Luxemburgissa. Kaikkein korkein ylikuolleisuus koko seurata-ajalta laskettuna oli Kreikassa, Unkarissa ja Italiassa, jossa se oli moninkertaista Suomeen verrattuna.
Ylikuolleisuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon kuolemia on enemmän kuin tilastollisesti odotettiin tietyllä aikavälillä.
– Vahvat kontaktirajoitukset estivät tehokkaasti ikääntyneiden kuolemia ensimmäisten aaltojen aikana Suomessa, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tuija Leino tiedotteessa.
Tutkimuksen perusteella Suomessa pandemiatoimet olivat riittäviä ja viruskierto oli hyvin vähäistä.
Rajoitustoimet auttoivat
Suomessa ja Norjassa rajoitustoimet ja kansalaisten sitoutuminen niihin rajoittivat kuolleisuutta voimakkaasti koronan kahdessa ensimmäisessä aallossa. Ruotsissa kuolleisuus oli korkeampi ensimmäisessä aallossa, mutta myöhäisempien aaltojen aikana ylikuolleisuus oli Ruotsissa pienempää Suomeen ja Norjaan verrattuna.
Koko Euroopan tasolla vain kaksi ensimmäistä korona-aaltoa aiheuttivat enemmän ylikuolleisuutta kuin influenssa tavanomaisesti aiheuttaa.
Englanti ja Ranska kärsivät ensimmäisessä aallossa, mutta ylikuolleisuus oli vähäisempää seuraavissa aalloissa. Slovakiassa, Portugalissa ja Unkarissa ylikuolleisuus oli korkeinta toisessa aallossa. Kolmanteen aaltoon voitiin jo vaikuttaa rokotuksin, mutta Kreikassa ja Virossa juuri kolmas aalto oli korkein.
Suomessa hyvin iäkkäiden osuus on väestössä korkea. He ovat usein hauraita, ja korona-aikana kuolleisuutta esiintyi etenkin heidän keskuudessaan. On todennäköistä, että ilman pandemiaa osa heistä olisi kuollut vastaavana aikana jonkin muun infektion vuoksi.
